Tuore väestöennuste tarjoaa madonlukuja valtaosaan Suomea.
Suurimmassa osassa maata väestönkehitys on kohtuullisen varmasti negatiivista. Maahanmuutto auttaa, mutta ensisijaisesti suuria kaupunkeja. Maahanmuuton pitäisi olla poikkeuksellisen suurta korvatakseen syntyvyyden jyrkkää laskua.
Konsulttitoimisto MDI:n tekemässä ennusteessa keskitytään tänä vuonna pääasiassa syntyvyyteen ja sen vaikutuksiin niin sanotun perusuran ja kolmen eri skenaarion avulla.
Syntyvyys on laskenut voimakkaasti etenkin 2010-luvulta lähtien ja vaikutukset näkyvät kouluissa lähivuosina. Peruskouluikäisten määrä vähenee yli 80 000:llä seitsemän vuoden sisällä.
– Keskimääräisessä kunnassa joka viides peruskoulun pulpetti tyhjenee, toteaa MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
Suomen lasten ja koululaisten määrä ei elvy takaisin nykytasolle 20 seuraavan vuoden aikana ilman hyvin huomattavaa syntyvyyden nousua.
Aiheesta lisää: Suomessa syntyi vähemmän lapsia kuin koskaan tilastointihistorian aikana
Maahanmuutto ei korvaa syntyvyyden laskua?
Väki vähenee 2040-luvulle mentäessä valtaosassa maakuntia. Uudenmaan lisäksi väkiluku kasvaa varsin voimallisesti Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Maltillista kasvua on näkyvissä Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Yhä suurempi osa suomalaisista asuu tulevaisuudessa suurimmilla kaupunkiseuduilla, kun taas yliopistottomien kaupunkien ja etenkin pienempien kaupunkien sekä maaseutukuntien väestönkehitys jää heikoksi tai hyvin heikoksi.
Aluekehitys on ollut tämän suuntaista jo 1990-luvulta, ellei jopa 1970-luvulta lähtien, muistuttaa ennusteen laatinut Rasmus Aro.
Matalan syntyvyyden paikkaamiseksi on haettu ratkaisuja maahanmuutosta, joka onkin ollut ennätyksellisen suurta viime vuosina.
Jos maahanmuutto jatkuu samanlaisena, se vahvistaa kuitenkin pääasiassa suuria kaupunkiseutuja ja niiden väestökehitystä. Noin 75 prosentille kunnista maahanmuutolla ei ennusteen mukaan ole suurta merkitystä.
– Ikärakenne on yksi selittävä tekijä tässä, eli kuolleiden määrä on paljon syntyneitä suurempi, minkä takia vaadittaisiin huomattavan suurta maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vähenemistä, Aro sanoo.
Peruskouluikäisten määrä romahtaa syntyvyyden voimakkaan laskun vuoksi 2020-luvulla skenaariosta riippumatta.
Ennusteen mukaan maahanmuuton täytyisi olla täysin poikkeuksellista tämän kehityksen kääntymiseksi, ja 2030-luvun kehitys riippuu taas syntyvyyden kehityksestä.
Aiheesta enemmän: Ennätysmäärä maahanmuuttajia voi pistää ennusteet uusiksi – ”Jos tahti jatkuu, työeläkemaksuja voidaan alentaa”, arvioi Eläketurvakeskus
Etelä-Pohjanmaa kuin Suomi pienoiskoossa
MDI:n Rasmus Aro nostaa mielenkiintoiseksi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan, joka on hänen mukaansa tietyllä tavalla kuin koko maa pienoiskoossa.
Maakunta menettää 15 000–20 000 henkilöä vuoteen 2040 mennessä.
Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys on ollut perinteisesti korkea, mutta laskenut erittäin nopeasti. Aron mukaan maakunnasta muuttaa myös jatkossa kohtuullisen paljon nuoria etenkin Pirkanmaalle ja Uudellemaalle, koska maakunnasta puuttuu yliopistotoimintaa merkittävissä määrin.
Maahanmuuttoa on hyvin vähän muihin maakuntiin verrattuna.
Keskuskaupunki Seinäjoki on kuitenkin positiivinen esimerkki:
– Seinäjoki on ehkä parhaiten kehittyvä ei-yliopistokaupunki koko maassa. Se on ollut hyvin vetovoimainen maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja kehitys on ollut vahvaa suhteessa kaupungin ”pelikortteihin”, Aro mainitsee.
Tänä vuonna maahanmuutto on historiallisesti ensimmäistä kertaa Seinäjoen tärkein kasvutekijä. Tästä kuuluu kiitos kotikuntaa hakeneille ukrainalaisille sekä kansainvälisille opiskelijoille, jotka ovat tuoneet lakimuutoksen jälkeen myös perheensä mukanaan.
Maahanmuuton nopea kasvu on tuonut maakuntakeskukselle verotulojen lisäksi myös haasteita, sanoo Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki. Pahin ongelma on tällä hetkellä asuntopula.
– Myös palveluiden järjestämisessä, kuten varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on oltu tiukilla, koska tarvitaan lisää ryhmiä ja opettajia. Kuitenkin on kaikkiaan hyvä yhtälö, kun saamme lisää väkeä ja työllisiäkin, Välimäki korostaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 14.9. kello 23 asti.