Vielä elokuussa Eläketurvakeskus (ETK) ennakoi työeläkkeiden nousevan 5,9 prosenttia vuodenvaihteessa, mutta Tilastokeskuksen inflaatioluvuissa ilmennyt virhe on pakottanut ETK:n laskemaan työeläkeindeksin prosentin uudestaan.
– Vaikutus on laskeva. Tällä hetkellä näyttää, että työeläkeindeksi laskee ennakoidusta 5,9 prosentista 5,5 prosentin suuruusluokkaan, arvioi ETK:n ekonomisti Timopekka Hakola.
Lue laskuvirheestä tarkemmin tästä jutusta.
Lasku olisi siis 0,4 prosenttiyksikköä. Se tietää, että esimerkiksi 2 000 euron työeläke nousee 2 110 euroon, kun se 5,9 prosentin indeksikorotuksella olisi kohonnut 2 118 euron kuukaudessa. Indeksin muutoksen vuoksi eläke nousee siis 8 euroa vähemmän.
Hakola korostaa, että 5,5 prosentin indeksiluku on vielä ennakollinen arvio ja voi tarkentua syksyn mittaan.
– Laskemme lopullisen esityksen indeksimuutoksista lokakuun puolivälissä sen jälkeen, kun Tilastokeskus on julkaissut syyskuun kuluttajaindeksiluvut, Hakola kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkeindeksin muutoksen lokakuun loppuun mennessä ETK:n esityksen pohjalta.
Kela on maksanut ”ylisuuria” etuuksia
Inflaatiolukujen virheet ovat jo suurentaneet Kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia.
Suurin osa Kelan maksamista etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka määräytyy suoraan inflaatiolukujen perusteella. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi työmarkkinatuki, kansaneläke, peruspäiväraha ja toimeentulotuen perusosa.
– Se tarkoittaa sitä, että tänä vuonna maksussa olevat etuudet ovat sen verran suuremmat kuin mikä [inflaatiolukujen virheen] poikkeama on, sanoo Kelan päämatemaatikko Henri Riuttala.
Tilastokeskuksen tänään torstaina julkaisemissa inflaatioluvuissa virhe on korjattu. Toisaalta Tilastokeskus ei ole laskenut, kuinka paljon virhe on suurentanut inflaatiolukemia aiempina kuukausina.
On siis hyvin vaikea arvioida, kuinka paljon Kelan etuudet ovat virheen vuoksi nousseet. Kansaneläkeindeksi on tarkastettu viime vuoden heinä-, elo- ja syyskuun inflaatiolukujen nojalla.
Riuttalan mukaan ”ylisuuria” etuusmaksuja ei tulla perumaan tai vaatimaan palautettavaksi. Tietyt Kelan etuudet on lain mukaan sidottu inflaatioon, joten takaisinperintä vaatisi lakimuutoksen.
Virhe vaikuttaa osin myös ensi vuoteen.
Myös ensi vuoden etuudet tarkastetaan tämän vuoden heinä-, elo- ja syyskuun inflaation perusteella. Kuluvan vuoden heinäkuussa – yhtenä kansaneläkeindeksin määräävästä kolmesta kuukaudesta – inflaatioluvut ovat vielä virheen vuoksi todellista suuremmat.
Mitä inflaatiolukujen kanssa oikein tapahtui?
Tilastokeskus poimi vuosien ajan sähkön hinnat Energiavirastosta. Tarkemmin sanottuna kyseessä olivat sähkön toimitusvelvollisuus- ja siirtohinnat sekä verot.
Tammikuussa 2022 toimitusvelvollisuushinnoissa näkyi merkittävä loikka ylöspäin. Tukkuhinnat olivat nousseet Euroopassa ja Pohjoismaissa voimakkaasti edellisen vuoden lopulla. Tämä johtui normaalia pienemmistä vesivarastoista sekä kivihiilen ja maakaasun nousevista hinnoista.
Tämä näkyi Tilastokeskuksen raportoimissa inflaatioluvuissa. Sitten koitti kevät ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti sähkön hinnan voimakkaan nousun.
Syyskuussa Energiavirasto ei pystynyt tuottamaan toimitusvelvollisuushintoja, jolloin Tilastokeskus siirtyi käyttämään itse keräämiään hintatietoja. Ne saatiin suurimpien sähkönmyyjien aidoista sähkösopimuksista. Näissä hinnoissa nähtiin voimakas nousu marraskuussa 2022.
Tilastokeskus kirjasi tämänkin muutoksen. Samalla se tuli kirjanneeksi sähkön hinnan nousun osin kahteen kertaan. Sähkön hintaindeksi jäi korkeammalle tasolle kuin olisi pitänyt.
– Nyt kesällä huomasimme, että sähkön hintaindeksiin on nousu tullut kahteen kertaan. Tämä johtuu siitä, että jouduimme vaihtamaan viime syksynä lähdettä, josta hinta kerätään, ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko kuvaa.
– Pieniä virheitä on ollut ennenkin, mutta näin isoa virhettä ei ole käynyt.
Eläkkeiden ja etuuksien laskijoiden lisäksi suomalaisia inflaatiolukuja toimitetaan esimerkiksi Euroopan Keskuspankille. Juuri inflaatio on se peruste, jolla asuntolainan koroja on nostettu nopeaan tahtiin.
Toki pienen Suomen laskuvirheet näissä laskelmissa hyvin pieni tekijä.
Ylä-Jarkon mukaan EKP ja Eurostat ovat ymmärtäneet virheen.
– Ei ole tullut pyyhkeitä, hän sanoo.
– Lisäksi täytyy sanoa, että emme ole ainoita, myöskin Hollannissa on käynyt ihan vastaava tapaus tämän vuoden aikana.
Tilastokeskus suhtautuu virheisiinsä kuitenkin asiaan vakavasti.
– Katsomme jokaisen virheen vakavasti. Miksi sellainen on päässyt tapahtumaan ja mitä siitä voidaan oppia.
Klo 15.26. Lisätty Kelan ja Tilastokeskuksen kommentit.
Voit keskustella aiheesta 15.9. klo 23 saakka.