Jopa yli puolet autoilijoista ajaa Fintrafficin tilastojen mukaan ylinopeutta maanteillä.
Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen kertoo, että kaasujalka on usein liian raskas myös kaupunkien sisääntuloväylillä.
Valtosen mukaan sisääntuloväylät ovat kriittisiä paikkoja, koska nopeusrajoitukset tiukentuvat nopeasti kaupunkia lähestyttäessä, ja kuljettajilla voi jäädä niin kutsuttu vauhtisokeus päälle.
– Helsingin suurilla sisäänajoväylilläkään kaasujalka ei tunnu riittävästi kevenevän, Valtonen sanoo.
Nopeusrajoitukset ovat Liikenneturvan Valtosen mukaan hyvin pohdittuja ja sinällään kohdallaan, mutta ongelmana on se, että nopeuksien aleneminen ei käytännössä riittävästi toteudu.
– Rajoituksia pitäisi oikeasti noudattaa.
Liikenneturva: tieliikenteessä vallitsevat kahdet säännöt
Liikenneturvan johtavan asiantuntijan Juha Valtosen mielestä ylinopeuksiin pitäisi puuttua selvästi matalammalla kynnyksellä. Nykyisellään niin kutsuttu puuttumiskynnys on käytännössä kymmenen kilometriä tunnissa.
Valtosen mukaan tieliikenteessä vallitsevat ikään kuin kahdet säännöt. Lainsäädäntö lähtee siitä, että nopeusrajoitus on suurin sallittu nopeus, mutta valvonta sallii ylinopeudella ajamisen puuttumiskynnykseen asti.
Mitatusta nopeudesta vähennetään ensin tutkamittauksen varmuusvähennys eli kolme kilometriä tunnissa.
Liikennevirhemaksu mätkäistään vähennyksen jälkeen vasta yli seitsemän kilometriä tunnissa olevasta ylityksestä.
Valtonen toteaa, että käytännössä kolmekympin rajoitus on näin ollen 40 kilometriä tunnissa.
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajan Pasi Rissasen mukaan pienempiinkin ylityksiin voidaan toki puuttua ja puututaankin, mutta näistä selviää yleensä huomautuksella.
– Liikennevirhemaksu kirjoitetaan yleisimmin vain yli seitsemän kilometriä tunnissa olevista ylityksistä, poliisitarkastaja Rissanen sanoo.
Ruotsissa ja Norjassa kuljettajat ovat tunnollisempia
Tilastoja koostavan Traficomin erityisasiantuntijan Riikka Rajamäen mukaan naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa nopeusrajoituksia noudatetaan Suomea tunnollisemmin.
Likenneturvan Valtosen mukaan eroa naapurimaihin selittää ainakin osaltaan kuljettajien asenteet.
– Syyllinen ylinopeuteen löytyy useimmin peiliin katsomalla, Valtonen sanoo.
Fintrafficin tilastojen mukaan keskimäärin joka kymmenes suomalaisautoilija ajaa pääteillä ylinopeutta enemmän kuin kymmenen kilometriä tunnissa.
Liikenneturvan Valtonen korostaa, että tieliikenneonnettomuuksissa nopeus on lähestulkoon aina yksi onnetomuuden syistä. Suomessa on viime vuosina kuollut tieliikenneonnettomuuksissa runsaat 200 ihmistä vuodessa. Viime vuosi näyttää ennakkotietojen mukaan hieman edellisiä vuosia valoisammalta, ja uhrimäärä saattaa jäädä niukasti alle 200:n.
Poliisiylitarkastaja: pohdinnassa, pitäisikö puuttumiskynnystä alentaa
Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen poliisihallituksesta kertoo, että parhaillaan pohditaan, pitäisikö ylinopeuksiin puuttua vastaisuudessa nykyistä matalammalla kynnyksellä.
– Tämä on pöydällä. Pohdimme, pitäisikö puuttumiskynnystä alentaa.
Rissasen mukaan ylinopeuksia voitaisiin vastedes suitsia myös tiestöä kehittämällä.
Infran kehittäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi kaupunkien monikaistaisten ja maantientyyppisten teiden ajokaistojen määrää vähennettäisiin.
– Infran kehittäminen on niin ikään yksi pohdinnasa oleva uusi keino.
Rissanen toteaa, että tiestön rakenteen tulee tukea alueella olevien nopeusrajoitusten noudattamista. Kaupunkimaiset tiet hidasteineen kannustavat rauhallisempaan ajoon.
Poliisiylitarkastaja Rissanen perää ryhtiliikettä kuljettajilta. Talvinopeusrajoitukset ilmestyvät katukuvaan pian, joten tarkkaavaisuutta nopeusrajoitusten noudattamiseen todella toivotaan, jotta onnettomuuksia voitaisiin tälläkin tavoin ehkäistä.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.9. kello 23:een asti.