Kaksi suomalaisyritystä joutunut Yhdysvaltain Venäjä-pakotelistalle, käy ilmi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tuoreesta pakotelistauksesta.
Suomalaisyritykset ovat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan toimittaneet Venäjälle ulkomaisia elektroniikkatuotteita, kuten lennokeissa käytettäviä kameroita, tehokkaita optisia suodattimia ja litiumparistoja.
Suomalaisyritykset ovat pieniä, ja ne ovat kytköksissä toisiinsa. Siberica on varastointialan yritys ja Luminor on huolinta- ja rahtaus-alalla.
Luminor ja Siberica ovat työntekijämäärältään pieniä, ja ne ovat kytköksissä toisiinsa. Molemmissa yhtiöissä toimitusjohtajana toimii Gabriel Temin, joka Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan on Ranskan kansalainen.
Vantaalla toimiva huolinta- ja rahtausyhtiö Luminor työllistää Suomen Asiakastiedon tietojen mukaan yhden henkilön. Sen liikevaihto oli viime vuonna 14,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi viime vuonna rajusti, peräti yli 600 prosenttia. Yhtiö teki voittoa 447 000 euroa.
Samassa osoitteessa Vantaalla toimiva varastointialan yritys Siberica työllistää Suomen Asiakastiedon tietojen mukaan kaksi henkilöä. Sen liikevaihto oli viime vuonna hieman alle 700 000 euroa, ja se teki tappiota 23 000 euroa.
Yhtiöiden ohella myös Gabriel Temin ja Siberica-yhtiössä johtotehtävissä toiminut virolainen Catherine Esther Temin ovat joutuneet henkilöinä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotelistalle.
Yle yritti tavoittaa Luminorin edustajaa kommentoimaan asiaa, mutta yhtiön numeroon ei saanut yhteyttä.
Valtonen: ulkoministeriö tietoinen asiasta
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoo ulkoministeriön olevan tapauksesta tietoinen. Hän kommentoi asiaa iltapäivällä venäläisten autojen tulokieltoa koskevassa tiedotustilaisuudessa.
– Meillä ei ulkoministeriössä ole toimivaltaa Yhdysvaltojen pakotteissa tai niiden tulkinnassa, hän sanoi.
Valtoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten ulkoministeriö varmistaa, ettei Suomessa toimivia yrityksiä käytetä kiellettyjen tuotteiden viemiseen Venäjälle.
Valtosen mukaan on tärkeää, että kun pakotteita on asetettu ja haetaan myös lisää keinoja asettaa tehokkaampia pakotteita Venäjälle, että niiden toimeenpanoa aidosti valvotaan.
– Nyt on toki niin, että mitä tulee yrityksiin niin suuri osa vastuusta on yrityksillä itsellään, mutta ulkoministeriö ja viranomaiset pyrkivät pitämään huolta siitä, että yhteisessä linjassa pysytään, hän vastasi kysymykseen.
Yksi suurimmista pakotepaketeista
Tuore pakotepaketti on yksi suurimmista, joita Yhdysvallat on määrännyt venäläisille Ukrainan sodan takia. Kaikkiaan Yhdysvaltain valtiovarain- ja ulkoministeriön pakotelistoille lisättiin yli 150 yritystä tai ihmistä, joiden Yhdysvallat arvioi hyötyvän Venäjän aloittamasta sodasta ja olevan lähellä presidentti Vladimir Putinia, kertoo muun muassa The New York Times -lehti..
Pakotteilla pyritään iskemään Venäjän sotilaalliseen toimitusketjuun, jotta Putinin hallinto ei saisi sodankäyntiin tarvitsemiaan tavaroita ja palveluja, sanoo valtiovarainministeri Janet L. Yellen. Lisäksi Yhdysvallat määräsi pakotteita energiateollisuuden yrityksilleja henkilöille Venäjän viennin hankaloittamiseksi.
Venäläisten sekä kahden suomalaisyrityksen lisäksi listalla on yrityksiä tai ihmisiä muun muassa Turkista, Georgiasta ja Arabiemiraateista.
Esimerkiksi Turkista yrityksiä ja ihminen, joita syytetään Venäjään kytköksissä olevien ja pakotteiden piiriin määrättyjen alusten auttamisesta sekä Venäjän auttamisesta kiertämään pakotteita.
Joukossa on myös palkka-armeija Wagneriin kytköksissä oleva Pavel Ševelin, jonka uskotaan edistäneen asetoimituksia Pohjois-Korean ja Venäjän välillä.
Pakotelistalla olevien omaisuus Yhdysvalloissa jäädytetään ja yhdysvaltalaisilta kielletään liiketoiminta heidän kanssaan.
Ruotsissa epäily aseisiin sopivien osien viennistä Venäjälle
Ruotsissa vakoilusta syytetty mies on myynyt Venäjälle piirilevyjä, jollaisia voidaan käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, kertoo Ruotsin televisio SVT.
Turvallisuuspoliisi Säpon mukaan mies on myynyt sellaisia piirikortteja, joita on löytynyt muun muassa venäläisistä pitkän kantaman ohjuksista.
Syyttäjä sanoo, että miehen asiakkaista Venäjällä 90 prosentilla on kytköksiä turvallisuuspalvelu GRU:hun. Syyttäjä katsoo, että miehen on täytynyt tietää tämä.
Mies itse väittää, ettei hän tiennyt komponenteilla olevan myös sotilaallisia käyttötarkoituksia.
60-vuotias ruotsalaisvenäläinen mies on parhaillaan oikeudessa syytettynä vakoilusta GRU:n hyväksi.
Korjaus 15.9. kello 12.40: Jutun pääkuva vaihdettu. Alkuperäisestä kuvasta saattoi syntyä mielleyhtymä, jonka mukaan kuvassa oleva drooni liittyisi pakotelistalle joutuneisiin yhtiöihin. Näin ei ole. Kyseessä oli kuvituskuva, joka vaihdettiin toiseen kuvituskuvaan.