Salon ja Uudenkaupungin välisen lähijunaliikenteen eteneminen on pian Turun kaupungin käsissä.
Lähijunaliikennettä Salo–Turku–Uusikaupunki-välille valmisteleva Suomen Lähijunat Oy lähetti kesällä kaikille yhdeksälle radan varren kunnalle alustavan ja ei-sitovan tarjouksen, jossa yritys hahmottelee, millaista liikennettä sen olisi mahdollista järjestää ja mitä liikenne suunnilleen kunnille maksaisi.
Maskua ja Turkua lukuun ottamatta tarjous on toimitusjohtaja Antero Alkun mukaan hyväksytty kunnissa. Viimeisimpänä myönteisen kannan yhtiön alustavaan tarjoukseen ottivat viime viikolla Kaarina ja Raisio.
Käytännössä kunnat ovat tarjouksen hyväksymällä antaneet yritykselle viestin siitä, että ne ovat yhdessä yrityksen kanssa halukkaita kehittämään lähijunaliikennettä radalla.
Turun kaupunki ilmoitti pian tarjousten vastaanottamisen jälkeen, että se käsittelisi asiaa viimeisenä, mikäli kaikki muut kunnat ottavat asiaan ensin myönteisen kannan.
– Nyt pallo on tavallaan Turun kaupungilla. Meidän käsityksemme kuitenkin on, että Turun suhtautuminen asiaan on myönteinen, Alku sanoo.
Turussa isojen liikennehankkeiden asiaa kuitenkin mutkistavat käynnissä oleva Turun oma raitiotiehanke ja Turku–Helsinki-välin nopea junayhteys, eli niin sanottu Tunnin juna.
– Ratikka on iso asia, jonka päättäminen kestää kauan. Se varmaan osaltaan jarruttaa Turun kannanottoa tässä asiassa, Alku toteaa.
Matkapuhelindataa matkustajamäärän selvittämiseksi
Sillä välin kun kunnat pohtivat suhtautumistaan hankkeeseen, Suomen Lähijunat Oy keskittyy terävöittämään suunnitelmiaan ja etenkin arviota lähijunien mahdollisesta käyttäjämäärästä.
Antero Alkun mukaan on hyvin monimutkaista arvioida, paljonko lähijunapalvelun kaltaisella liikennejärjestelmällä ehkä olisi käyttäjiä, sillä täysin vastaavaa vertailukohtaa ei Suomessa ole.
– Se johtaa siihen, että erilaiset saatavilla olevat liikennemallilaskennat eivät tuota järkeviä tuloksia, koska ei ole mitään järkeviä lähtötietoja mallin pohjaksi, Alku toteaa.
Ratkaisu heikosti toimivien laskentamallien ongelmaan löytyy Alkun mukaan teleoperaattorien puhelindatasta.
Matkapuhelinmastojen data kertoo riittävän tarkasti väestön liikkumisesta alueella. Sillä saadaan sekä tämänhetkiset että aiemmat tiedot siitä, kuinka ihmiset liikkuvat Uudenkaupungin ja Salon välillä paikasta toiseen.
Suomen Lähijunat on ehdottanut kunnille, että ne ostaisivat matkapuhelindataa käytettäväksi hankkeeseen. Perusteluksi Alku esittää selvityksen luotettavuuden parantamista.
– Voimme mekin sen tehdä, mutta sen jälkeen kaikki väittävät, että datan on hankkinut firma, joka haluaa myydä junapalvelua, joten se antaa tuollaisia tuloksia, hän sanoo.
Junayhtiö: tulojen alijäämä kurottavissa umpeen seitsemässä vuodessa
Alustavaa tarjousta kunnille esiteltäessä esimerkkinä mahdollisesta matkustajamäärästä käytettiin 1,55–2,46 miljoonan matkustajan vuosimäärää.
Kustannuksia koko liikenteen järjestäminen toisi esimerkkilaskelman mukaan lähijunaliikenteen alkuvaiheessa kaikille kunnille yhteensä noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.
Lipputuloja taas kertyisi noin 6,2 miljoonaa vuodessa, jolloin alijäämäksi muodostuisi noin 800 000 euroa vuosittain.
Alijäämä poistuisi junayhtiön mukaan kahden prosentin matkustajamäärän vuosittaisella kasvulla seitsemässä vuodessa.
Kunnille nyt ehdotetun kustannusjakomallin mukaan kulut jaettaisiin kunkin kunnan keräämien lipputulojen suhteessa. Esimerkkilaskelmassa eniten maksaisi Turku, noin 2,6 miljoonaa vuodessa ja vähiten Vehmaa, noin 112 000 euroa vuodessa.