Työvoimapalvelujen järjestämisalueet alkavat hahmottua Etelä-Pohjanmaalla. Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat aikovat järjestää palveluja yhteistyössä naapurien kanssa eli maakuntaan on tulossa kolme yhteistoiminta-aluetta. Osa perustuu isäntäkuntamalliin ja osa kuntayhtymiin.
Seinäjoki, Ilmajoki ja Isokyrö muodostavat yhden alueen. Toisena on kymmenen kunnan muodostama niin sanottu itäinen alue, johon ovat tulossa Alavus, Ähtäri, Soini, Kuortane, Lappajärvi, Alajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Kauhava ja Lapua.
Ainakin Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva ja Kurikka muodostavat Suupohjan suunnalla oman alueen.
Suupohjan tilanne on kuitenkin vielä auki, sillä kunnat neuvottelevat myös Pohjanmaan kuntien Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kanssa. On siis mahdollista, että alueelle syntyy ylimaakunnallinen työllisyysalue.
– Rannikon suunta on luontainen työssäkäyntialue, niin ei olla sitä vaihtoehtoa poissuljettu. Ollaan käyty hyviä keskusteluja sinne suuntaan, kertoo Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila.
Kuntien valtuustot päättävät yhteistoiminta-alueiden sopimuksista. Monessa kunnassa päätös venyy lokakuun lopulle, jolloin asia on ilmoitettava viimeistään myös työ- ja elinkeinoministeriöön.
Kuntakokeilusta tärkeää oppia
Seinäjoen, Ilmajoen ja Isonkyrön tuleva työllisyysalue perustuu isäntäkuntamalliin, jossa Seinäjoki on isäntä. Seinäjoen elinvoimalautakunnan yhteyteen perustetaan työllisyysjaosto, johon tulee edustus kaikista kolmesta kunnasta. Puheenjohtajan paikka on Seinäjoen kaupungin.
Seinäjoki ja Ilmajoki ovat tällä hetkellä mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Kokeilu jatkuu uudistukseen saakka eli vuoden 2024 loppuun saakka, jolloin Isokyrö hyppää mukaan.
Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki sanoo, että kuntakokeilu on ollut tavattoman tärkeä oppiaika.
– Kokeilussa ollaan opittu työllisyyden hoidon prosessi. Kunnan on kyettävä tekemään yhteistyötä monen organisaation kanssa ja sitten ala on vielä niin säädelty, että se on vaatinut oppimista, toteaa Välimäki.
Kuntakokeilussa on hoidettu vain osa työllisyyspalveluista. Järjestämisvastuu laajenee varsinaisessa uudistuksessa, jolloin osaamista ja yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Välimäki puhuu kokonaisesta työllisyyden hoidon ”ekosysteemistä”.
Etelä-Pohjanmaalla on myös toinen kuntakokeilualue, jossa ovat mukana Alavus, Isojoki, Karijoki, Kurikka, Kauhajoki, Teuva ja Soini. Osalla eteläpohjalaisista siis työllisyysalue muuttuu vuoden 2025 alusta.
Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli
Seinäjoki kutsui viime keväänä muut Etelä-Pohjanmaan kunnat mukaan omaan malliinsa, mutta harva kiinnostui asiasta. Kunnat pelkäsivät, että Seinäjoki tulee sanelemaan ja muut jäävät nuolemaan näppejään esimerkiksi palvelujen suhteen.
Kunnat ovat halunneet varmistaa, että palveluja säilyy myös lähellä.
Etelä-Pohjanmaan itäiselle alueelle alkoi muodostua kymmenen kunnan oma alue. Se on nyt perustamassa yhteistä kuntayhtymää työllisyyspalveluja järjestämään. Kuntayhtymän perussopimus on jo työn alla.
Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala sanoo, että kaikki on mennyt yhteistyössä toistaiseksi hyvin ja palveluverkkoakin on jo suunniteltu.
– Ollaan hyvin pystytty itse määrittelemään, miten palveluja tullaan kunnissa järjestämään, toteaa Rantala.
Seinäjoen kutsusta hän toteaa, että ”oli hankala sitoutua yhteistyöhön, jonka sisällöstä ei ollut tietoa”. Seinäjoki oli ilmoittanut, että asioista sovitaan vasta, kun ollaan saman pöydän ääressä.
Yhteistoiminta-alueita muodostetaan nyt siksi, että työllisyysalueella pitää olla vähintään 20 000 työllistä. Isommat kunnat voivat järjestää palvelut myös yksin.
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta.