LONTOO Britannia erosi Euroopan unionista kolme vuotta sitten, mutta eron haava ei umpeudu.
Brittien mielipiteitä mittaavan Yougov-laitoksen elokuisen kyselyn mukaan jo 55 prosenttia vastaajista pitää eroa virheenä. Vajaa kolmannes piti brexitiä oikeana ratkaisuna. Katumuksen määrä on kasvanut tasaisesti kansanäänestyksellä päätetyn eron jälkeen.
Vastaajista 62 prosenttia arvioi, että ero on epäonnistunut.
Puolet vastaajista äänestäisi nyt EU-jäsenyyden puolesta. Vajaa kolmannes kannattaisi eroa.
Tuki EU:lle näkyi myös kaduilla viime viikonloppuna. Parikymmentätuhatta mielenosoittaa marssi Lontoon keskustassa ja vaati uudelleen liittymistä EU:hun.
Mielenosoittajat olivat pukeutuneet EU-tähdin somistettuihin viittoihin ja baskereihin. Kylteissä vaadittiin paluuta vapaaseen liikkumiseen.
Paikalla oli myös Britanniassa 25 vuotta asunut suomalaisprofessori Arttu Rajantie. Maineikkaassa Imperial College -yliopistossa kvanttiteoriaa ja maailmankaikkeuden syntyä opettava Rajantie on puhunut aiemminkin julkisesti EU-jäsenyyden puolesta. Hän sanoo tulleensa marssille herättelemään Britannian päättäjiä.
– Vuosien aikana on nähty selkeästi, että brexit on ollut katastrofi Britannialle. Kansa on siihen jo herännyt. Mielipiteet ovat muuttuneet, mutta poliitikot ovat vielä hyvin haluttomia puhumaan asiasta, Rajantie kertoi kantaessaan julistetta, jossa luki ”tieteilijät EU:n puolesta”.
Rajantien mukaan näyttää siltä, että brexit-kansanäänestystuloksen taustalla olleet kiistat maahanmuuttajista ja Euroopan unionin vaikutuksesta päätöksentekoon eivät ole briteille enää yhtä tärkeitä kuin ennen.
– Nyt kun brexitin seuraukset on nähty, ihmisten huolet näistä asioista ovat vähentyneet. Sanoisin, että maahanmuuttajiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin vuonna 2016 osittain siksi, että nähtiin, että ei se vika ollutkaan niissä maahanmuuttajissa, hän miettii.
Brexit-lupaukset eivät toteutuneet
Ennen kansanäänestystä brexitiä kannattaneet poliitikot lupasivat, että eron myötä Britannialla olisi varaa kasvattaa julkisen terveydenhuollon budjettia sadoilla miljoonilla euroilla. Britannia erosi EU:sta 2020, ja sairaaloiden tilanne on vain kurjistunut sen jälkeen.
Brexit-lobbarit vakuuttivat myös, että EU-eron avulla hillitään maahanmuuttoa. EU-ero onkin mahdollistanut hallituksen pyrkimykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Hallitus yrittää ajaa läpi uudistusta, jonka mukaan suuri osa turvapaikanhakijoista lähettäisiin Ruandaan odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Ministerit ovat uhanneet jopa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta eroamisella, jos hanke ei muutoin onnistu. Turvapaikanhakijoita saapuu kuitenkin yhä veneillä kanaalin yli. Britanniaan on muutenkin muuttanut EU-eron jälkeen aiempaa enemmän ihmisiä.
Britanniassa kiistellään siitä, johtuvatko nykyiset talouden, sairaaloiden ja maahanmuuton ongelmat brexitistä, menneestä covid-pandemiasta vai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Mielenosoituksessa brexitin vastaisia tarroja jakanut Jo Archer pitää syynä brexitiä tai hallituksen kyvyttömyyttä. Hän näkee muutoksen omassa arjessaan.
– Hallitus on poistanut perheille annettavan lakineuvonnan, johon EU velvoitti jäsenmaita. Poisto vaikuttaa erityisesti yksinhuoltajaperheisiin. Brexit on tehnyt ihmisoikeuksien polkemisesta entistä helpompaa, Archer murehtii.
Cardiffista Walesista mielenosoitukseen saapunut Phil Dorey on varma, että Britannian ongelmat johtuvat brexitistä.
– Hinnat ovat nousseet. Taloutemme ei kasva. Joet ovat täynnä jätevettä. Pohjois-Irlannin raja on ongelma. Muusikot eivät pääse helposti kiertueille Eurooppaan, hän luettelee.
Brexit-äänestyksessä vuonna 2016 eroa tahtovat voittivat vain pienellä erolla. Päätös lähdöstä tehtiin siis todella kapean enemmistön perusteella. Dorey vaatii yhteiskunnallista keskustelua.
– Kansanäänestyksen tulosta kunnioitettiin, mutta oliko se hyvä ajatus? Onko ihmisten arki nyt parempaa? Vastaus on ei, hän puuskahtaa.
Oppositiopuolue neuvottelisi EU-sopimuksia uusiksi
Britannian hallitseva konservatiivipuolue ja oppositiossa oleva työväenpuolue ovat tehneet selväksi, että ne eivät aio hakea EU:n jäsenyyttä uudestaan eivätkä pyrkiä EU:n tulliliittoon tai yhteismarkkinoille. Britanniassa on ensi vuonna parlamenttivaalit, mutta EU-jäsenyyden ei uskota nousevan vaaliteemaksi.
Työväenpuolueen puheenjohtaja Keir Starmer tosin lupaa neuvotella kauppasopimukset uusiksi EU:n kanssa, kun sopimusta tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2025 – jos puolue voittaa vaalit.
Hän haluaa muun muassa sujuvoittaa ulkomaankauppaa sekä vähentää ruoan ja eläinten rajatarkastuksia. Starmer haluaisi EU:n kanssa myös sopimuksen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta.
Konservatiivipuolue syyttää Starmeria Britannian ajamisesta takaisin ”lähtöruutuun”. Puolue pelottelee, että Starmerin suunnitelmien takia Britannia joutuisi hyväksymään EU:sta ison määrän ei-toivottuja siirtolaisia.
Britannia palasi EU:n tiedeyhteistyöhön
Britannia otti harvinaisen askeleen lähemmäs EU:ta syyskuun alussa, kun maa palasi maailman suurimman tiedeyhteistyöohjelman Horisontin jäseneksi. Samalla se liittyi taas planeetan ja ympäristön seurantaohjelmaan Copernicusiin. Britannia erosi ohjelmista erotessaan EU:sta vuonna 2020.
EU-jäsenyyden aikana Britannian vahva tiedesektori hyötyi ohjelmasta selvästi. Horisontti rahoittaa tiedeprojekteja vuosittain 95 miljardilla eurolla. Britannia sai omiin projekteihinsa enemmän rahaa kuin maa maksoi ohjelmaan.
Kolmen viime vuoden ajan Britannia jatkoi tiedeyhteistyötä EU-maiden kanssa, mutta se joutui rahoittamaan projektit täysin itse. Tämä teki Britanniasta epävarman tutkimuskumppanin.
Teoreettisen fysiikan professori Arttu Rajantie kuvaa, että Britannian projektit jatkuivat aina muutaman kuukauden kerrallaan, joten työstä puuttui pidemmän aikavälin varmuus. Moni tutkija lähti rahoitukseltaan vakaampiin yliopistoihin Manner-Eurooppaan.
Vapaan liikkumisen katkeaminen Britannian ja EU:n välillä hankaloittaa tieteentekoa edelleenkin Britanniassa. Rajantien mukaan muualta Euroopasta tulleiden tutkijoiden määrä on vähentynyt myös Imperial Collegessa.
Ongelmana tutkijoiden ja näiden perheiden saamiseen Britanniaan on byrokraattinen ja kallis viisumin haku. Viisumin lisäksi tulijat joutuvat maksamaan reilut 700 euroa vuodessa julkisen terveydenhuollon maksua.
– Nämä lisäävät kynnystä saapua Britanniaan, koska ne ovat rahallisesti merkittäviä kustannuksia yksittäiselle tutkijalle, Rajantie sanoo.
Brittiyliopistoon tarvitsee pullean pankkitilin
Britannia ei kuulu edelleenkään yliopisto-opiskelijoiden Erasmus-vaihto-ohjelmaan. EU:sta brittiyliopistoihin tulevat opiskelijat joutuvat maksamaan kalliit kansainvälisten opiskelijoiden maksut, keskimäärin 30 000 euroa vuodessa. Rajantie sanoo, että tämä on liikaa tavalliselle suomalaiselle opiskelijalle.
Perusopetuksessa tunneilla ei enää näy suomalaisia opiskelijoita brexitin takia.
– En ole vielä törmännyt yhteenkään suomalaiseen, joka maksaisi EU-kansalaisen nykyisiä lukukausimaksuja. Kaikki täällä opiskelevat suomalaiset tuntuvat olevan kaksoiskansalaisia, Rajantie sanoo.
Rajantie on huolissaan siitä, että tutkimusyhteistyö rapautuu pitkäksi aikaa nykyisten ongelmien takia, kun EU:n ja Britannian opiskelijat ja tutkijat eivät verkostoidu.
– Tieteessä hyvin tärkeää tutkijan uralle on luoda nuorena kontakteja menemällä ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään. Usein siinä vaiheessa luodut kontaktit ovat ne, jotka säilyvät koko uran ajan, Rajantie tuskailee.