Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pizza, tuo italialainen herkku, ui peruuttamattomaksi osaksi suomalaista ruokakulttuuria jo 1960-luvulla, kun merimies ja keittiömestari Giovanni Tedeschi avasi ensimmäisen pizzerian Haminaan. 1970-luvulla pizzerioita alkoi ilmestyä ympäri maatamme.
Yle selvitti, millainen pizza maistuu tänä päivänä missäkin päin Suomea.
Selvisi, että suosituimpien täytteiden listalta löytyy Aura-juusto, jonka suosion nousu osuu pizzakulttuurin varhaisiin vuosiin.
Syötä pizzakoneeseen maakuntasi keskuskaupunki ja näet, tilaavatko muutkin saman pizzan kuin sinä.
Pizzakone perustuu Kotipizzan verkkokaupasta ja Woltin tilausjärjestelmästä kerättyyn dataan, joka on koottu kuluvan vuoden tammikuun alun ja heinäkuun lopun väliseltä ajalta.
Kun suomalainen syö pizzaa, hän haluaa yleensä valita täytteensä itse.
Pizzakansalle maistuu myös muun muassa Americana, jonka päälle kuuluvat kinkku, ananas ja Aura-juusto.
Aura-juusto on täytteiden suomalaisklassikko
Aura-juusto on säilyttänyt suosionsa pizzan täytteenä vuodesta toiseen.
Aura kypsyy Keski-Suomessa, upouudessa ja modernissa kypsytyskellarissa. Valio varjelee uutta useamman miljoonan investointiaan tarkasti.
Tehtaanjohtaja Marko Palosaari näyttää vilauksen paikasta, jossa yksi suomalaisten suosikkipizzantäytteistä saa makunsa.
Auran valmistus aloitettiin Turussa jo vuonna 1935.
Sen kehitti Suomessa vieraillut tanskalainen meijeristi Maurits Rasmussen.
Sinihomejuusto sai inspiraationsa ranskalaisten rakastamasta lampaan raakamaidosta valmistetusta roquefortista. Aurasta halutiin sen suomalaiseen suuhun sopiva versio.
– Aluksi sitä myytiin kauppojen palvelutiskillä. Paloja leikattiin isoista kiekoista kuluttajille. Myöhemmin kauppojen valikoimiin tuli valmiiksi leikattuja ja pakattuja paloja, Valion liiketoimintapäällikkö Maarit Maittila kertoo.
Auraa kulutetaan vieläkin eniten pizzan päällä. Toisena tulee herkuttelukäyttö.
– Pizzaa ja Auraa voisi sanoa sopivaksi pariskunnaksi. Match made in heaven, hän sanoo.
Tuote menee ravintoloihin murennettuna tukkukauppojen kautta.
Myös tehtaanjohtaja Marko Palosaari tietää, että pizzan kulutuksen laskiessa myös Auran menekki laskee.
– Koronavuosina kysyntä vaihteli paljon. Ravintoloiden sulkeminen ja avaaminen näkyivät välittömästi kysynnässä.
Auraa on valmistettu Valion Äänekosken tehtaalla vuodesta 1968. Tilat ja prosessi ovat kehittyneet, mutta maku on edelleen sama.
– On ehdottoman tärkeää, että ikoninen Aura-juuston maku ei saa muuttua, hän sanoo.
Näin syntyy Aura
Aluksi maito valmistetaan rasvapitoisuudeltaan ja hygieniatasoltaan oikeaksi. Juusto valmistetaan pastöroidusta maidosta.
Juustomaito laitetaan juustokattilaksi kutsuttuun laitteistoon, jossa sitä keitetään.
Valmistusaineita lisätään hyvin vähän: juoksete, hapate ja home. Sinihomejuustossa yllättävää on, että homeitiöt ovat mukana jo kattilamaidossa.
Valmis massa leikataan pieniksi kuutioiksi ja lasketaan muotteihin, joissa se saa tahkomuodon.
Juusto valutetaan ja hapatetaan muoteissa. Juuston maitohappobakteerit käyttävät laktoosin maitohapoksi ja aromiaineiksi.
Juusto puretaan pois muoteista ja suolataan. Suolauksen jälkeen on vuorossa tärkeä vaihe: juustoon tehdään reikiä eli kanavia, joissa home kasvaa.
Juusto siirretään viileään lämpötilaan kypsytyskellariin. Home lähtee kasvamaan juuston sisältä.
Kun sininen väri saavuttaa juuston pinnan, tiedetään, että juusto on valmista siirrettäväksi kylmäkypsytykseen. Siellä muodostuu juuston lopullinen maku.
Lopuksi juusto lähtee pakattavaksi.
Tuotetta voi kuvailla läpikotaisin keskisuomalaiseksi.
– Maito tulee pohjoisen Keski-Suomen alueelta, eli kuljetusmatka tehtaalle on keskimäärin 30 kilometriä.
Lihaa pizzan päälle
Ylen pizzakoneesta selviää, että suomalaiset valitsevat pizzansa päälle Aura-juuston lisäksi mielellään lihaa.
Esimerkiksi Kajaanissa, Kokkolassa, Kotkassa ja Rovaniemellä valitaan täytteeksi usein kebabia.
Kebablihaa valmistaa Suomessa useampi yritys.
Urpo Rytilahti työntää lihaa myllyyn pienessä tehdasrakennuksessa Laukaan Lievestuoreella. Menee hetki, ja kone alkaa työntää jauhettua lihamassaa kaukaloon.
– Suomalaisille lihan kotimaisuus on ykkösjuttu, Rytilahti sanoo.
Hän ei paljasta reseptiään täysin, mutta suostuu kertomaan, että mausteetkin ovat yksinkertaisia ja suomalaisille tuttuja.
– Samoja, joita käytät kotikeittiössäsi lihaa paistaessa, Rytilahti sanoo.
Tällä hetkellä yrityksellä menee Rytilahden mukaan hyvin, vaikka raaka-aineiden hinnat ovat nousussa. Hänen lihaseoksessaan on nautaa ja kanaa.
Hän sadattelee erityisesti sitä, ettei hintojen nousu näy tilallisten lompakossa, vaikka pitäisi.
– Kebabliha käy kaupaksi ravintoloihin ja pientä noususuuntaakin on. Minä olen tyytyväinen, hän summaa.
Kotipizzasta kerrotaan, että myös erilaisten kasvipohjaisten vaihtoehtoproteiinien suosio on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Kasvis- ja kalatäytteet ovat suurimmissa kaupungeissa muuta maata suositumpia.
Voit keskustella aiheesta 27.9. kello 23:een saakka.