Mikä kaikki työkykyyn vaikuttaa? Se nähdään usein turhan kapeasti, ajattelee Työterveyslaitoksen työkyky- ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner.
Työkyky liitetään tavallisimmin terveyteen ja varsinkin työkyvyttömyyden riskien estämiseen. Se onkin todella tärkeää. Mutta lisäksi työkykyä parantaviin asioihin kannattaisi satsata työpaikoilla paljon laajemmin.
– On hyvä pyrkiä vahvistamaan ihan perusasioita, jotka saavat ihmiset voimaan hyvin työssä, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Työntekijöiden hyvinvointi ja samalla työkyky vahvistuvat, kun työ koetaan mielekkääksi ja omaa osaamista on mahdollista kehittää. Myös työn määrän pitäisi olla kohtuullinen ja edellytykset sen tekemiseen kunnossa.
Työhyvinvointia lisää esimerkiksi sekin, että työhön voi jollakin tavalla itse vaikuttaa ja tarvittaessa sitä voidaan muokata työntekijän tilanteen mukaan. Ja jos työn ja muun elämän pystyy sovittamaan yhteen sujuvasti, työkykykin vahvistuu.
Uusi työelämäprofessuuri työkyvyn edistämiseen
Salla Toppinen-Tanner haluaa suunnata lisää huomiota työkyvyn vahvistamiseen myös uudessa työelämäprofessorin tehtävässä, jossa hän on aloittamassa nykyisen työnsä ohessa.
Jyväskylän yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteinen työkyvyn edistämisen työelämäprofessuuri nähtiin tarpeelliseksi perustaa, sillä nopeasti muuttuva työelämä haastaa ihmisten työkykyä.
Hän haluaa lisätä muun muassa tutkimustiedon hyödyntämistä työkyvyn edistämisessä.
– Koen itse tärkeänä sen, että työpaikoille saataisiin käyttöön tutkitusti toimivia juttuja.
Suomalaiset kokevat työkykynsä aiempaa huonommaksi
Suomalaisten työkykyyn ja laajemmin työhyvinvointiin satsaamisen tarpeesta kertovat myös Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokset.
Syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat työkykynsä nyt heikommaksi kuin vuonna 2019, ennen koronapandemiaa.
Myös esimerkiksi työuupumusoireita koettiin tänä vuonna enemmän kuin neljä vuotta sitten. Työuupumusoireita oli varsinkin naisilla ja alle 36-vuotiailla.
Lue lisää: Työuupumuksen riski koskee yhä useampaa – työhyvinvointi ei ole lähtenyt nousuun koronan jälkeen
Työkyky nähdään yhä liikaa joko–tai-asenteella
Salla Toppinen-Tannerin mukaan varsinkin mielenterveyden haasteisiin olisi löydettävä ratkaisuja. Työntekijöiden mielenterveyttä haastavat niin ympäröivän maailman huolenaiheet globaaleine kriiseineen kuin itse työ.
– Työelämä on muuttumassa tosi voimakkaasti. Vaatimukset ovat monissa ammateissa tosi kovat. Toisaalta tämä muuttuva toimintaympäristö saattaa osaltaan vaikuttaa taustalla ja kuormittaa koko elämää, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla toinen suuri haaste ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Monet työt ovat fyysisesti raskaita. Toisaalta toisessa ääripäässä liikettä pitäisi saada enemmän niiden työntekijöiden päiviin, joiden työssä liikettä ei kerry juuri lainkaan.
Salla Toppinen-Tannerin mielestä työkykyä ajatellaan Suomessa edelleen liikaa joko–tai-asenteella – siten, että ihminen on joko täysin työkykyinen tai hän ei ole työkykyinen ollenkaan. Esimerkiksi työn muokkausta voitaisiin hänen mukaansa käyttää työpaikoilla paljon enemmän kuin nykyisin tehdään.
– Osittainhan tämä on tullut enemmän tietoisuuteen, kun työvoimapula on herättänyt työnantajat kiinnostumaan siitä, että kaikkien työkyky saataisiin käyttöön.
Huomio työuran alkuun ja kokeneiden osaamisen vahvistamiseen
Työkyvyn asiantuntija haluaa kiinnittää erityishuomion nuoriin.
Salla Toppinen-Tanner haastaakin työnantajat panostamaan erityisesti nuorten, työssä aloittavien työntekijöiden hyvinvointiin. Nyt olisi toimittava sen eteen, että nuoret voivat kokea työelämän tarjoavan hyviä asioita.
– Nuorten kohdalla toivoisi, että työuran alku onnistuisi oikein hyvin, koska sillä voi olla tosi kauaskantoisia vaikutuksia. On tärkeää, että nuoret pääsevät mukaan työelämään ja heillä olisi siitä hyviä kokemuksia, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Nuorten pitäisi saada kunnollista opastusta tehtäviinsä ja tulla otetuiksi mukaan työyhteisöön.
Nuorten lisäksi Salla Toppinen-Tanner suuntaisi lisää huomiota siihen, että jo pitkään työelämässä olleet pystyisivät yhä paremmin kehittämään osaamistaan ja oppimaan uusia taitoja.
– Toivon, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mitä osaamisen kehittyminen voi merkitä työkyvyn ja työuran kestävyyden kannalta, Salla Toppinen-Tanner sanoo.