Katso Pentuliven kolmannen kauden loppukooste.

Pentuliven Sini ja 15-viikkoiset pennut tapasivat toisensa – katso tunnistatko ne vielä

Seurasimme whippetin pentujen elämää synnytyksestä luovutusikään asti.

    • Tiia Lappalainen
    • Pirjo Koskinen
    • Iida Putkonen
    • Henna-Leena Kallio
    • Timo Heikkinen
    • Olli-Pekka Louniala
    • Lulu Salmi
    • Anni Huttunen
  • Ylen suora Pentulive-lähetys seurasi whippetin pentujen elämää syntymästä luovutusikään. Sini-emon kuusi pentua syntyivät 1.10. Lähetys päättyi 26.11.
  • Päivitämme tähän artikkeliin vielä pentujen kuulumisia uusista kodeistaan. Ilmoitamme uusista postauksista Yle-sovelluksen ilmoituksilla. Jos sinulla on jo Yle-sovellus käytössä, tilaa ilmoitukset tästä. Jos sinulla ei vielä ole Yle-sovellusta, lataa se tästä.
  • Testaa tietosi Pentuliven jättivisassa!
  • Katso tästä Pentulive-villasukkien ohje!
  • Yleisimpiin kysymyksiin vastaa Pentulive FAQ.
Pirjo Koskinen

Sini ja 15-viikkoiset pennut tapasivat toisensa – katso tunnistatko ne vielä ja äänestä Kultainen Venla-palkinnon saajaa

Pentumainen pyöreys ja kömpelyys olivat tässä kehitysvaiheessa tiessään. Alinomaa juoksuun pinkaisevien pentujen tunnistaminen on nyt entistä haastavampaa.

Sinin sisäkkö eli pentueen kasvattaja järjestää mielellään pentutapaamisia. Niinpä pennut näkivät toisensa tammikuun 13. päivä. Paikaksi valikoitui lämmitetty hevosmaneesi Hyvinkäällä, jossa pennuilla oli tilaa juosta.

Viikkoa vajaa nelikuiset pennut näyttivät jo kuin aikuisilta whippeteiltä, pienoiskoossa vain. Jalat olivat hujahtaneet pitkiksi ja pentupyöreys oli tiessään.

Kun pennut pääsivät vapaaksi maneesissa, alkoi juoksu- ja painikilpailut. Kuvaajalle pennut tuottivat päänvaivaa, sillä ne pysähtyivät vain muutamaksi sekunniksi paikoilleen ja pinkaisivat taas nopeaan juoksuun.

Ginnyn, entisen Eloisan ja Oden eli Tuulin paini oli kaikkein äänekkäintä.

Kun meno meni turhan hurjaksi, Wauhtia rupesi kinastelut hirvittämään ja se lähti jäähylle. Pienen happihyppelyn jälkeen se palasi reippaasti takaisin maneesiin sisarustensa luo.

Huima vältteli kahinoita ja viihtyi rauhallisimmissa tilanteissa. Inés eli entinen Into yritti puolestaan päästä sitkeästi Sinin suosioon. Riekkuminen ei tehnyt Siniin vaikutusta, ehkäpä se ajatteli, että hän on jo hoitanut hommansa ja kasvatusvastuu on nyt uudessa kodissa.

Tapaamiseen pääsivät kaikki muut paitsi Hilma eli entinen Puhti, joka asuu kauempana. Hilman emäntä välitti viestiä, että hän oli kaikin puolin ihastunut pentuunsa.

Valko-harmaa whippetin pentu istuu valko-ruskean spanielin vieressä yhteiseen suuntaan katsoen.
Hilma, entinen Puhti, ei päässyt paikalle. Se on kuitenkin emännälleen unelmien täyttymys: ihana, rohkea, iloinen ja fiksu pieni pentu. Kuva: Hilman emäntä

Muutkin pennut ovat omistajiensa mukaan “huippuotuksia”, kuten Huiman kotiväki tyytyväisyytensä ilmaisi. Wauhti yllätti reippaudellaan, ja on omistajansa mukaan “juuri hänelle sopiva seikkailija”.

Odella eli Tuulilla on alkanut jo harrastukset: se käy koirakoulussa pentukurssilla, kohta myös pentuagilityssä ja saa kiitosta iloisuudestaan ja sosiaalisuudestaan.

Tosin pentuaika vaatii valppaita silmiä ja korvia, sillä energiset pennut ehtivät joka paikkaan. Esimerkiksi Huima rakastaa kiipeilyä, Wauhti käy kielletyillä päiväunilla sängyssä, Ginny puolestaan ilmaisee itsensä välillä hyvinkin kipakasti.

Kultaista Venlaa ehtii äänestämään 22.1. asti. Pääset äänestykseen tästä.

Pirjo Koskinen

Pentulive oli seuratumpi kuin koskaan: 1,6 miljoonaa tuntia katselua Yle Areenassa!

Sini ja sen kuusi pentua siivittivät Pentuliven huimaan suosioon tänä vuonna.

Sini-emo ja kuusi vauhdikasta whippetin pentua villitsivät kotikatsomot, ja Pentulive ylsi suursuosioon tänäkin vuonna. Suora lähetys Sinikylästä keräsi Yle Areenassa lähes 1,6 miljoonaa katselutuntia, ja tämä artikkeli on saanut jo melkein 2,5 miljoonaa sivulatausta.

Syitä Pentuliven suosioon on monia. Katsojakyselyn perusteella Pentulivestä sai hyvää mieltä ja iloa arkeen, sen äärellä rauhoituttiin, lievitettiin yksinäisyyttä ja nautittiin yhteisöllisyydestä sekä saatiin tietoa koiranpentujen kehityksestä.

Chat-kommenttien ja yleisöltä tulleen palautteen mukaan Pentulive on sen ensimmäisestä kaudesta lähtien tuonut iloa ja lohtua ihmisille hyvin raskaisiinkin henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin. Tänä vuonna nostimme mielen hyvinvoinnin omaksi teemakseen: koiraperheestä välittyvä aito ilo ja toisista huolehtiminen on synkkinä aikoina erityisen tärkeää.

Pentuja seurattiin suorassa lähetyksessä kaksi kuukautta. Se on pitkä aika. Kahdeksassa viikossa näkee koko kaaren: syntymän, emon hoivan, pentujen kasvun ja luovutuksen uusiin koteihin. Koiraperheeseen ehtii kiintyä ja tottua siihen, että Pentulivestä saa piristystä joka päivä.

Tässä kohtaa kiitämme lämpimästi Siniä, sen kuutta pentua ja Sinin sisäkköä sekä teitä, Pentuliven katsojat. Teitte tätä yhdessä meidän kanssamme ja elitte mukana Sinikylän tapahtumissa!

Seuraamme pentuja ja julkaisemme tietoa niiden kuulumisista myöhemmin Ylen sivuilla.

Pentulive on mukana Kultainen Venla yleisöäänestyksessä, äänestää voit 22.1. 2024 asti. Voit äänestää Pentuliveä täällä.

Henna-Leena Kallio

Eloisa, Wauhti ja Into tapasivat toisensa – kolmikon käynti kirjastossa ilahdutti asiakkaita

Joulukuun alussa Eloisa, nykyiseltä nimeltään Ginny, kävi tapaamassa kahta sisarustaan. Tuolloin Wauhti ja Into odottivat vielä kasvattajan luona lähtöä uusiin koteihinsa.

Ginny tunnisti perheenjäsenensä hyvin, ja se sujahti sisarusten seuraan entiseen malliin.

Trion ohjelmaan sisältyi käynti kirjastossa. Siellä pennut ilahduttivat kasvattajan ja omistajien lisäksi henkilökuntaa ja paikalla olleita asiakkaita.

Vierailun aikana Wauhti ja Into harjoittelivat ensimmäistä kertaa hihnassa kulkemista. Se herätti omiin polkuihinsa tottuneissa pennuissa ymmärrettävästi ihmetystä.

Kirjastokäyntiin sisältyi tutkimisen ja telminnän lisäksi lepohetkiä.
Pirjo Koskinen

Into on nykyisin Inés – lämpöä rakastava koira sai espanjalaisen nimen

Pentuliven Into ottaa rennosti uudessa pedissään.
Inés, entinen Into, ottaa rennosti uudessa pedissään. Kuva: Inton uusi isäntä

Into muutti sunnuntaina uuteen kotiinsa Etelä-Suomeen ja sai samalla uuden nimen. Sen uusi isäntäväki halusi lämpöä rakastavalle koiralle espanjalaisen nimen, joten siitä tuli Inés. Tosin nimen voi lausua suomalaisittain Iinekseksi.

Into on ottanut muuton rennosti: se on nukkunut hyvin, ruoka on maistunut, uudet lelut on testattu ja hyviksi havaittu. Eli kaikki on mennyt muuten hyvin, mutta kovat pakkaset vievät Inékseltä ulkoiluintoa.

Perhe halusi whippetin – tai wipukan – toisaalta rodun lempeän luonteen, toisaalta rodun sporttisuuden ja linjakkuuden takia. Säännölliset pitkät lenkit ja vapaana juokseminen tulevatkin kuulumaan Inéksen tilanteeseen.

Pirjo Koskinen

Wauhti jäi Wauhdiksi – ja sujahti uuteen kotiinsa kuin olisi ollut siellä aina

Pentuliven Wauhti järsii jäniksenkäpälää matolla ja katsoo kameraan.
Wauhti on leikkinyt jo monilla uusilla leluillaan, mutta paras niistä on tervetuliaisahjaksi saatu jäniksenkäpälä. Kuva: Wauhdin uusi omistaja

Wauhti haettiin sen uuteen kotiin lauantaina aamupäivällä. Automatkan se pysyi rauhallisena hereillä ja uuteen kotiinsa pentu sujahti kuin olisi ollut siellä aina.

Ensin Wauhti kävi tutkimassa petinsä, sen jälkeen se meni lelukorille ja alkoi nostelemaan uusia lelujaan, sitten nuuskumatolle etsimään herkkuja ja löysi sieltä syötäväkseen ensimmäiset nappulat uudessa kodissaan.

Yöpuulle Wauhti kävi omistajansa makuuhuoneessa olevaan petiin, mutta oli hipsinyt jossain vaiheessa olohuoneeseen omiin oloihinsa ja nukkunut siellä itsekseen pitkät tovit.

Wauhtia viedään usein ulos tarpeilleen, ja sinne tehdäänkin pikaisesti pissat, mutta pakkasella ulkoilu ei ole Wauhdin mielestä kivaa. Niinpä ulkona ollaan kerralla vain vähän aikaa, pennun ehdoilla.

Wauhdin uusi omistaja oli haaveillut vinttikoirasta jo lapsesta asti. Whippetin ylväys, herkkyys, räjähtävyys, leikkisyys ja erityisesti itsenäisyys miellyttivät häntä. Wauhti vaikutti Sinin pennuista kaikkein eniten omaa tilaa arvostavalta ja vastasi toiveisiin erityisen hyvin.

Wauhti pääsi liikunnalliseen aktiiviseen kotiin, jossa sen kanssa ulkoillaan ja lenkkeillään runsaasti. Todennäköisesti sen kanssa käydään ainakin kokeilemassa, miltä vieheen perässä juokseminen tuntuu. Sen uusi omistaja haluaa antaa koiralle sitä, mihin rotu on jalostettu.

Uuden omistajan koiratuttuihin kuuluu whippet-poika, jonka kanssa tehdään todennäköisesti treffit, kunhan arki uudessa kodissa on asettunut uomiinsa. Toiveissa on tutustuminen myös muihin lähiseudun lempeisiin koiriin, jotta Wauhti hyväksyisi muutkin kuin vinttikoirat kaverikseen.

Pirjo Koskinen

Puhdista tuli Hilma – ja se löysi heti paikkansa perheen spanielin viereltä

Pentuliven Puhti makaa sohvalla clumbersinsspanielin takana ja lepuuttaa päätään sen selässä.
Lulu otti Hilman samantien suojatikseen. Kuva: Hilman uusi emäntä

Puhdin alias Hilman uudessa kodissa oli haaveiltu whippetistä jo monta vuotta ja hankittu erilaisista lähteistä tietoa rodusta. Nyt siellä ollaan innoissaan pennun tulosta ja tutustutaan mIelenkiinnolla, millainen touhuaja kotiin saatiin.

Hilmalla on uudessa kodissa koirakaveri, nuori clumberinspanieli Lulu. Ulkonäöllisesti Hilma ja Lulu ovat toistensa vastakohdat: clumberinspanieli on rungoltaan raskastekoinen siinä missä whippet on elegantti ja virtaviivainen.

Mutta Lulua ja Hilmaa yhdistää samanlainen väritys: molemmat ovat vaaleita, niillä on ruskeat korvat ja samanlainen ruskea täplä hännän juuressa.

Clumberinspanielin luonne muistuttaa whippetin luonnetta eli se on kiltti, sydämellinen ja hellämielinen. Lulu rakastaa toisia koiria, ja Hilman uuden omistajan mielestä on erityisen ihanaa, että koiria on nyt kaksi.

Kotiin on hankittu jo ajat sitten suuri peti, johon molemmat koirat mahtuvat halutessaan nukkumaan.

Tosin Hilma kanssa Lulun kärsivällisyys voi joskus joutua koetukselle, sillä spanielin silkinpehmeät korvat voivat olla houkutteleva saalis tarmokkaalle pennulle. Hilma komensi jo eilen illalla Lulua, kun ne juoksivat ensimmäistä kertaa peräkkäin.

Hilman uusi omistaja pitää metsässä kävelystä, joten Hilma ja Lulu pääsevät ulkoilemaan mielenkiintoisiin maastoihin. Etsinnässä on myös hyvät koirapuistot, joissa kaverukset saavat viilettää vapaana ja ajaa toisiaan takaa mielin määrin.

Tulevaisuudessa vauhdikkaan Hilman harrastuksiin saattaa kuulua agility, riippuen tarmokkaan tulokkaan mieltymyksistä.

Pirjo Koskinen

Huiman uudessa kodissa odotti kolme koirakaveria, joista yksi on whippet – eikä se meinaa uskoa, että pentu on edelleen tallella

Pentuliven whippet-pentu Huima katsoo kameraan ruskeassa pedissa maaten.
Huima tänään aamuvillin jälkeen. Ensimmäisenä yönään se heräsi kerran asioille ja leikkimään, mutta muuten se nukkui aamuun asti. Kuva: Huiman uusi emäntä

Huiman uusi koti sijaitsee Etelä-Suomessa perheessä, jossa on ennestään kolme aikuista koiraa: kaksi monirotuista ja yksi whippet.

Perheeseen haluttiin toinenkin whippet, koska se on kätevän kokoinen vinttikoira ja kiva yhdistelmä herkkyyttä, itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä.

Huiman kutsumanimi pysyi ennallaan, mutta nyt sillä on myös etu- ja sukunimi: nuoren koiraherran koko nimi on Hurmuri Huima Huiskis.

Huiman tuloon valmistauduttiin hankkimalla sille varusteita ja rauhoittamalla arki pennun tuloon - ensimmäiset päivät kuluvat pennun rytmissä.

Uudessa kodissa keskitytään nyt siihen, että Huimalla on turvallinen olo ja että perusasiat alkavat sujua.

Lisäksi siellä suunniteltiin huolella, miten koiraporukka tutustutetaan “ipanaan”, ja mietittiin keinoja, joilla koirien sopeutuminen uuteen tulokkaaseen menisi sopuisasti. Aikaa on varattu myös siihen, että aikuiset koirat saavan oman osansa huomiosta.

Suunnitelma onkin toiminut, sillä Huima on otettu hyvin vastaan uudessa laumassaan. Varsinkin perheessä jo ollut whippet-poika on uudesta tulokkaasta ylitsevuotavan onnellinen: sen pitää käydä tarkastamassa vähän väliä, että pentu on vielä tallella. Mummokoira pitää Huimalle vähän jöötä, ja perheen toinen uros jännittää hieman uutta pentua, mutta osaa väistää sitä hienosti.

Harrastuksia Huimalle ei ole vielä mietitty. Niiden aika tulee mahdollisesti myöhemmin, kunhan perheessä on tutustuttu koiraan ja nähty, millainen koirapersoona pojasta kasvaa ja mistä se on kiinnostunut.

Olli-Pekka Louniala

Sisko ja sen veli, Into ja Wauhti, lähtevät ensi viikolla

Into ja Wauhti jäävät vielä pitämään seuraa kasvattajan luokse ensi viikkoon asti. Sitten nekin matkaavat kohti kotejaan.

Pesueen esikoinen Into muistuttaa eniten äitiään Siniä. Into ei ole arka, vaan tarttuu toimeen kun sen aika on, mutta ei vaadi koko ajan huomiota. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Intolla ovat varpaat.

Kuusikon kolmas jäsen Wauhti on vähän pikkuvanha tapaus, joka seurailee sivusta, kun muut sähläävät. Se ei lähde kaikkiin hölmöilyihin mukaan – paitsi joskus, kuten koiranpennulle sopii. Wauhti arvostaa omaa aikaansa ja tykkää kulkea omia polkujaan.

Katso Inton hetkiä Pentulivessä:

Into korkkasi uuden vessan (päivä 18)

Into yrittää karata pentulaatikosta (päivä 16)

Into yrittää saada matolääkkeen maun pois suusta (päivä 14)

Vastasyntyneen Inton ensihetket

Wauhdin kootut tuokiot:

Wauhti käy yksin kaikki lelut läpi (päivä 50)

Kakka ei irtoa (päivä 43)

Wauhti on introvertti (päivä 37)

Pentu yli laidan (päivä 29)

Wauhdin syntymä

Olli-Pekka Louniala

Puhti lähti kotimatkalle – laatikossa jäljellä vielä kaksi pentua

Puhti lähti uuteen kotiin sadun ja "viitan" kera.

Nimensä veroinen Puhti on joka paikassa ensimmäisenä, vaikka syntyikin viidentenä. Jos jossakin tapahtuu jotain, sieltä löytyy myös Puhti.

Nämä Puhdin hetket Pentulivessä tuovat hymyn huulille:

Puhti kiihdyttää täysillä pallot sisältävään vatiin (päivä 41)

Puhti valuu patjalta unissaan (päivä 37)

Puhti ratkaisi yksin Pentuliven Halloween-pakohuoneen

Puhti jäystää Huiman korvaa (päivä 23)

Puhti nukkuu Wauhdin päällä (päivä 16)

Puhdin syntymä