Korkeakouluun pääsee pian yhä useampi, lupaa hallitus ja antaa rahaa – Akavan asiantuntija: ”Ei todellakaan riitä tavoitteeseen”

Ensi vuonna on luvassa yli tuhat uutta aloituspaikkaa. Tavoitteena on ohjata uudet aloituspaikat ensimmäisen tutkinnon opiskelijoille.

Opiskelijoita Helsingin yliopiston aulassa 19.9.2023.
Opiskelijat leikkauksia vastaan -niminen ryhmä osoitti mieltään muun muassa hallituksen kaavailemia asumistukileikkauksia vastaan. Ryhmä valtasi Helsingin yliopiston päärakennuksen budjettiriihen ensimmäisenä päivänä 19. syyskuuta. Kuva: Vesa Marttinen
  • Pekka Kinnunen
  • Elli Piirainen

Koulutustaso on kääntynyt Suomessa laskuun 2000-luvulla.

Orpon hallitus yrittää nyt korjata suunnan.

Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on luvassa neljän seuraavan vuoden aikana yhteensä yli 40 miljoonaa euroa uusiin aloituspaikkoihin.

Ensi vuonna lisärahaa on käytössä vajaat 12 miljoonaa euroa.

– Sillä saadaan noin vähän reilu tuhat aloituspaikkaa korkeakouluihin, arvioi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.).

– Sen lisäksi tarvitaan ehdottomasti myös paljon muita toimenpiteitä, jotka meillä on jo valmistelussa. Niillä voitaisiin päästä lähemmäksi kohti tavoitetta, että joka toinen nuori saavuttaisi korkeakoulututkinnon. Tällä päästään alkuun kohti sitä tavoitetta.

Akava: Lisärahat eivät riitä tavoitteeseen

Korkeakoulutettujen keskusjärjestössä Akavassa ei uskota lisärahoituksen riittävän.

– Hyvä, että pieni, pienen pieni täydennys niihin tehtiin, mutta tämä ei tule todellakaan riittämään siihen 50 prosentin tavoitteeseen pääsemiseen vuoteen 2030 mennessä, koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev huomauttaa.

Akavasta muistutetaan, että osaamis- ja koulutustason nostaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja panostuksia.

– Liian pienet resurssit korkeakouluissa, riittämättömät aloituspaikkalisäykset ja niiden rahoitukset ja lisäksi opiskelijoiden sosiaalietuuksien leikkaaminen ja aikuiskoulutustuen kertakaikkinen lakkauttaminen murentaa mahdollisuuksia onnistua koulutustason nostossa, Konstantin Kouzmitchev muistuttaa.

Kouzmitchevin mukaan toimeentuloleikkausten vaikutukset tulevat näkymään opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja jaksamisessa.

– Jos me ei sille asialle mitään tulevaisuudessa tehdä, niin aloituspaikat eivät paljoa pelasta, jos opiskelijat eivät pärjää tai jaksa opiskella, Kouzmitchev sanoo.

Ammattikorkeakouluihin lisää opiskelijoita

Uusia aloituspaikkoja on luvassa erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

– Hallitusohjelman mukaisilla periaatteilla niitä kohdennetaan varmasti sinne, missä kovinta pulaa työvoimasta on. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja sote-alalle, Multala kertoo.

Lisärahaa halutaan ohjata nuorten ensimmäiseen korkeakoulututkintoon. Se tukee nuoren koko työuraa.

– Nyt lähdetään korkeakoulujen kanssa käymään sitä keskustelua, mutta tietenkin toivottavaa on, että saamme tämän rahan niin sanotusti heti käyttöön, heti ensi vuoden aikana, Multala aikatauluttaa lisäpaikkojen toteutumista.

Uusia aloituspaikkoja ei ole vielä alueellisesti jaettu.

– Siitä ei ole vielä mitään päätöksiä, että katsotaan sitä tässä jatkovalmistelussa, Multala toteaa.

Lisäpaikkojen jako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä kallistuu ammattikorkeakoulujen puolelle.

– Sitäkin katsotaan jatkovalmistelussa, mutta uskoisin niin, että meillä on kovaa pulaa erityisesti siellä sote-puolella ja silloin se varmastikin määrällisesti painottuu sinne ammattikorkeakoulujen puolelle, Multala sanoo.

Voit keskustella aiheesta 22.9. kello 23:een saakka.