– Tavoitteeni on olla Pohjoismaiden isoin artisti vuonna 2026.
Jami Faltin, oikealta sukunimeltään Björklöv, kertoo häkellyttävän itsevarmasti suunnitelmistaan heti haastattelun kärkeen.
22-vuotias räppäri on noussut suuremman yleisön tietoisuuteen vasta tänä syksynä. Suosio tuli artistille itselleenkin yllätyksenä, sillä hän uskoi breikkaavansa vasta seuraavalla levyllä.
Syyskuun alussa julkaistu toinen albumi Kertoimia vastaan ja sen nimikkokappale nousivat Suomen Spotifyn listojen kärkeen.
Hän on kerännyt huomiota tavallaan yhdistellä iskelmää räppiin.
Samaan aikaan räppäri on herättänyt myös ristiriitaisia tunteita.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Jami Björklövin sakkoihin kesällä 2022 Tampereen Blockfesteillä tapahtuneesta naisen pahoinpitelystä.
Björklöv on toistuvasti kieltänyt syyllisyytensä ja hän on hakenut tuomion purkamista korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus on ottanut hakemuksen käsittelyyn.
Hän ei voi toistaiseksi kommentoida asiaa kevään Instagram-julkaisuaan enempää, koska purkuhakemus on edelleen käsittelyssä.
Jami Faltinin musiikki soi radioissa ja hänelle riittää kysyntää keikoille. Samalla esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistussa analyysissa on pohdittu, voiko rikoksesta tuomitun musiikkia kuunnella.
Lähiöelämä opettaa
Jami Faltin varttui lähiöissä Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa syntynyt Faltin on romaniperheestä ja hän on asunut eri pätkissä Etelä-Tukholman Flemingsbergissä ja Tampereen Lielahdessa.
Ruotsin lähiöiden jengiväkivalta ja ampumistapaukset ovat taajaan otsikoissa ja Flemingsberg on yksi näistä paikoista.
Faltinilla itsellään on alueesta hyvät vaikkakin toisinaan rosoiset muistot. Hän asui siellä 4-vuotiaasta 8-vuotiaaksi sekä 15-vuotiaasta täysi-ikäiseksi.
Hän kertoo henganneensa paljon nuorisotalolla kavereidensa kanssa. Aika kului myös futiksen ja musiikin parissa.
Faltinilla on jäänyt mieleen etenkin alueen yhteisöllisyys.
– Kaikki tunsivat toisensa, ja aina moikattiin toistemme perheitä. Jos jonkun äiti käveli yksin ruokakassien kanssa, niin autettiin niiden kanssa.
Musiikki ja futis piti jotkut hyvällä tiellä, mutta osa ajautui väärille poluille.
Pysyikö Faltin itse kaidalla tiellä?
– Sanotaanko näin, että ilman pahaa ei voi olla hyvää.
Faltin räppää Ikkuna-kappaleessa, että elo Flemingsbergissä oli välillä kuin olisi leikkinyt rosvoa ja poliisia, paitsi oikeilla kytillä.
Kyseiset lyriikat syntyivät tositarinasta, kun siviilipoliisit laittoivat nuoret seinää vasten ja tutkivat heidät päästä varpaisiin ilman syytä.
Faltin sanoo, että lähiöelämä on vaikuttanut häneen monin eri tavoin.
– Olen oppinut monista eri kulttuureista ja miten niissä olisi hyvä käyttäytyä. Se on myös kovettanut mua jonkin verran ja laajentanut mun elämänkatsomusta, joka taas on auttanut selviämään vaikeista ajoista.
Normijamppa yhdistää räpin ja iskelmän
Jami Faltinin lauluääni hämää.
Jos kuulee hänen Kertoimia vastaan kappaleensa radiosta, voisi luulla, että laulajana on kokenut iskelmätähti. Vibraton takaa paljastuukin parikymppinen nuori mies.
Faltin on kasvanut musiikin ympäröimänä, sillä kotona kuunneltiin paljon romanimusiikkia ja suomalaista iskelmää.
Hän reissasi nuorempana paljon Ruotsin ja Suomen väliä autolautoilla, missä hän lauloi usein karaokea.
Faltinin iskelmäsuosikkeja ovat Kari Tapio, Souvarit ja J. Karjalainen.
13-vuotiaana hän oli mukana Voice of Kids -kilpailussa Suomessa.
Samoihin aikoihin hän alkoi kiinnostua räpistä ja kirjoittamisesta. Hän kirjoitti tekstejä ja runoja ja voitti 16-vuotiaana Ruotsissa Ortens Bästa Poet -kilpailun, jossa haettiin lähiöiden parasta runoilijaa. Se vei nuoren lausumaan runoja ympäri Ruotsia.
Faltin on saanut inspiraatiota myös ruotsalaisesta musiikista ja etenkin ruotsalaisesta räpistä. Se on hänen mielestään soundillisesti suomalaista räppiä edellä.
Faltinin tämänhetkisiä ruotsalaisia suosikkiartisteja ovat Yasin, 23 ja Asme.
Faltin onkin omassa musiikissaan yhdistänyt kaksi lempimusiikkityyliään: iskelmän ja räpin.
Hän on luonut musiikilleen uuden termin trapskelmä. Nimi on yhdistelmä räpin alalajista trapista ja iskelmästä.
– Mä kirjoitan ja räppään oikeasta elämästä. Ne tarinat tulevat sydämestä, Faltin kuvailee tyyliään.
Faltin ei koe olevansa uhoava räppäri vaan enemmänkin jonne, jollaiseksi tietämättömiä teinejä kutsutaan.
– En ole gangsta vaan jonneäijä. Se tarkoittaa sitä, että mä oon vaan normijamppa niinku kaikki muutkin. Vaikka kirjoitan usein rankoista aiheista, niin tarkotus ei oo glorifioida niitä.
Syrjintää ja pahoinvointia
Kun aletaan puhua yhteiskunnallista asioista, Jami Faltin pitää erittäin pitkän tauon ennen vastaamista.
Hänen on vaikea puhua ongelmakohdista, vaikka räppäri käsittelee niitä kappaleissaan.
Faltin otti vahvasti kantaa epäkohtiin jo ensimmäisissä runoissaan, joilla hän voitti lavarunokisan Ruotsissa. Niissä hän purki tuntojaan, minkälaista on olla syrjintää kokenut romani.
– Kritisoin sitä, kuinka romanit ovat olleet Ruotsissa monta sataa vuotta ja silti heitä ei ole otettu mukaan ruotsalaiseen kulttuuriin. Heitä ei ole katsottu ruotsalaisina. He ovat joko romaneja tai mustalaisia.
Faltin kuvailee kappaleissaan paikoin rankkaa lähiöelämää. Sanoituksissa toistuvat nuoren miehen elämään kuuluvat autot, raha, naiset ja päihteet.
Välillä kuvaus on raaempaa, kun ympärillä diilataan huumeita ja ammuskellaan. Luodista on saanut myös oma veli.
Suomessa on käyty keskustelua, onko Ruotsin kaltainen lähiöiden jengiytyminen rantautumassa todenteolla myös tänne.
Faltin on kokenut elämisen lähiöissä molemmissa maissa.
– Kyllä se voi olla Ruotsissa rajua ja rankkaa. Mun mielestä Suomi tulee aina Ruotsia perässä muutaman vuoden, räppäri vastaa.
Pohjimmiltaan kyse on pahoinvoinnista. Faltin saa paljon viestejä nuorilta, joilla asiat eivät ole hyvin.
– Perheasiat eivät ole niin kuin toivoisi tai koulussa on huono motivaatio. On sellainen olo, ettei kuulu mihinkään. He kirjoittavat mulle, että voivat saada voimaa ja motivaatiota kuunnellessaan mun musiikkia.
Faltinista itsestään on aina tuntunut, ettei hän kuulu mihinkään. Ainoa paikka, minne hän on tuntenut eniten kuuluvansa on lähiö. Sitä symboloi parhaiten kerrostalo.
Tämän takia hänen ensimmäisen albuminsa nimi on Kerrostalo ja hän levyttää Kerrostalo Music -nimiselle itsenäiselle pienlevy-yhtiölle, jonka toinen omistajista hän on.
Faltin on kasvanut monikulttuurisessa ympäristössä, joten häneltä ei löydy ymmärrystä syrjinnälle ja rasismille.
– Me ollaan kaikki samanlaisia. Me kaikki päädytään joskus tuonne mullan alle. Joko tuhkana tai sitten kokonaisena arkuissa.
– Me ollaan kaikki ihmisiä. Jos kaikki pitäisi sen mielessä, niin voitaisiin päästä pitkälle.
Lue edellinen Kulttuurivieras: