Suomen korkeakouluissa on viime aikoina osoitettu mieltä pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksia vastaan.
Niinsanotuilla yliopistotilojen valtauksilla opiskelijat ovat halunneet ilmaista huoltaan esimerkiksi asumisen tukien leikkausaikeista sekä opintotuen indeksikorotuksen jäädyttämissuunnitelmista.
Ensiksi Helsingin yliopistolla aloitettiin mielenilmaus tiistaina 19 syyskuuta. Sen jälkeen samalla viikolla ”valtauksia” on nähty Kallion lukiossa, Taideyliopiston teatterikorkeakoulun tiloissa sekä Aalto-yliopistossa. Myös esimerkiksi Turun yliopiston tiloissa ja Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulun kampuksella on osoitettu mieltä.
Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta kertoo, että historiallisesti yliopistojen valtauksilla on yhtä pitkät perinteet kuin yliopistoillakin.
Ylioppilasliike on aina ollut aktiivinen yhteiskunnallisesti: Helsingin vanhan ylioppilastalon valtausta vuonna 1968 pidetään Suorannan mukaan merkkipaaluna opiskelija-aktivismissa.
– Opintososiaalisten etujen puolesta kamppailemisella on pitkä perinne, ja vaatimukset ovat kohdistuneet yksittäisiin yliopistoihin. Sitten on niinkin, että ylioppilasliike on ollut ärhäkkä ja aktiivinen liittymään myös muihin kamppailuihin, aina syrjäytymisestä ilmastokriisiin ja muihin ihmisoikeuskysymyksiin, Suoranta kertoo.
Professori: Opiskelijoiden ja yliopistojen myötämielisyys erityistä
Professori nostaa esiin kuluneen viikon yliopistovaltauksista sen, että nyt yliopistot ovat olleet myötämielisiä opiskelijoiden kanssa. Ainakin Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä on itsekin kritisoinut hallituksen suunnittelemia kiristyksiä kansainvälisten opiskelijoiden asemaan liittyen.
Lisäksi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom riensi tiistaina heti paikalle mielenilmaukseen tapaamaan opiskelijoita ja kertoi hyväksyvänsä valtauksen perusteet.
– Näissä tapauksissa on erityistä, että siinä ollaan jossain määrin yhteisrintamassa esittämässä vaatimuksia. Yleensä opiskelijat ovat joutuneet kamppailemaan oikeuksistaan ilman yliopistoinstituution tukea valtauksissaan ja protesteissaan, Suoranta kertoo.
Suoranta muistuttaa, että 2015 Sipilän hallituksen aikaan hallitus lupasi, ettei koulutukseen kosketa. Sama tapahtui nyt, kun pääministeri Orpo sanoi keväällä Demokraatti-lehdelle, ettei opintotukeen tulisi indeksijarrua.
– Siinä mielessä mielenilmaukset ovat ymmärrettäviä, Suoranta toteaa.
Juttua tarkennettu 23.9.2023 kello 17.35: Jutussa luki aiemmin että Helsingin yliopistolla osoitettiin mieltä 19. syyskuuta. Tarkennettu, että mielenilmaus alkoi 19. syyskuuta.
Oikaisu 23.9.2023 kello 18.05: Korjattu Juha Suorannan titteli yhteiskuntatieteiden professorista aikuiskasvatuksen professoriksi.