Liikennelentäjä Juho Hietanen on matkustanut yöllä DHL:n rahtikoneella Helsinki-Vantaalta Saksaan.
Hietasen koti on Suomessa, mutta työpaikka on rahtiyhtiö DHL Expressin tukikohta Leipzigissa. Työmatkat hoituvat kätevästi oman yhtiön koneilla tehtävillä siirtolennoilla miehistön jäsenenä.
Työvuoro alkaa aamulla. Silloin Hietanen lentää Boeing 757-200-rahtikoneen perämiehenä Maltalle.
Juho Hietanen valmistui liikennelentäjäksi Porissa Suomen Ilmailuopistosta vuonna 2019. Samaan aikaan koronapandemia vei alan työpaikat. Lentoliikenne pysähtyi ja yhtiöt lomauttivat ja irtisanoivat työntekijöitään kaikkialla maailmassa.
Hietanen seurasi alan avoimia työpaikkoja Suomen lisäksi Euroopassa. Pandemian aikana rahtilentoyhtiöillä riitti töitä, ja suomalaislentäjälle löytyi vakituinen homma Leipzigista helmikuussa 2022.
– Jos tulet suoraan koulusta, eikä sinulla ole mitään kokemusta, niin töitä löytyy esimerkiksi Ryanairilta, Eurowingsiltä ja meiltä DHL:lta, sanoo Juho Hietanen.
Kannustatko muita lentäjiä, joilla ei ole vielä alan töitä, hakeutumaan eurooppalaisiin lentoyhtiöihin?
– Kyllä.
Leipzig on DHL Expressin verkoston kolmesta globaalista hubista suurin, sen kautta kulkee satoja tuhansia pikalähetyksiä vuorokaudessa.
Joka yö noin 70 rahtilentoa nousee Leipzigista kuljettaen lentopikakuljetuksia eri puolille Eurooppaa. Lentoja on myös Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Tukikohdan 6000 työntekijästä pelkästään lentäjiä on yli 400.
Liikennelentäjä Juho Hietasen lisäksi DHL:n omistaman EAT-rahtilentoyhtiön palkkalistoilla on muitakin suomalaisia.
Reilussa vuodessa lentotunteja on kertynyt Hietaselle noin 500. Se on vähemmän kuin matkustajakoneita lentävillä kollegoilla, mutta toisaalta tunteja kertyy säännöllisesti.
Kertyvät lentotunnit merkitsevät parempia etenemismahdollisuuksia, sillä lentoyhtiöt palkkaavat koko ajan kokeneita lentäjiä.
– Viiden tai kuuden vuoden kuluttua on tilanne, että voisin edetä tässä yhtiössä kapteeniksi. On aivan eri tavalla mahdollisuuksia, kun sinulla on kokemusta, Juho Hietanen pohtii.
Ilmailuopiston aikaisista kurssikavereista vasta muutama on työllistynyt Ryanairilla tai muissa yhtiöissä.
Suomessa ei ole töitä, ja perheellisten on vaikea lähteä viikoksi työmatkalle ulkomaille, ellei koko perhe muuta työn perässä.
Leipzigista rahtia kuljetetaan ympäri Eurooppaa. Niinpä varsinkin rahtiliikenteen tärkeät kentät ja niiden lentokenttähotellit ovat tulleet Hietaselle vuoden aikana tutuiksi.
Maltan saarella odotetaan jo malttamattomina edellisenä päivänä tilattuja tuotteita. Öinen myrsky on viivästyttänyt lennon lähtöä parilla tunnilla, ja koneen saapuessa myöhässä perille, lastin purku käynnistyy välittömästi.
Nopea toimitusaika tarkoittaa lisääntyviä lentokuljetuksia Euroopan kaupunkien välillä. Pienelle saarelle tavaroita olisi mahdotonta toimittaa ajoissa laivoilla.
Maltalta on päivittäin rahtilentoja Saksan lisäksi Italiaan ja Belgiaan.
Lentäjistä on jo pulaa Euroopassa – yhtiöt houkuttelevat työntekijöitä palkalla ja työsuhde-eduilla
DHL:n omistaman rahtilentoyhtiön European Air Transport (EAT) Leipzigin laivastossa on rahtikoneiksi muutettuja Airbus A300-, A330- ja Boeing 757-koneita. Yksi yhtiön Boeingeista on aiemmin lentänyt myös suomalaisia matkailijoita Välimeren lomakohteisiin.
EAT on palkannut hiljattain juuri valmistuneita perämiehiä, mutta tarvetta on myös kokeneille kapteeneille.
Eikä yhtiö ole ainoa, joka kilpailee Euroopassa lentäjistä.
Saksalainen Lufthansa sopi elokuussa lentäjäliiton kanssa palkankorotuksista, jotka nostavat lähivuosina yli 5000 lentäjän palkkaa 18 prosentilla.
Sopimus varmistaa, että lentoyhtiöllä riittää lentäjiä, kun yhtiö laajentaa reittiverkostoa, ja käyttöön tulee uusia lentokoneita.
Euroopassa on tällä hetkellä avoinna satoja työpaikkoja lentäjille.
Suuret lentoyhtiöt British Airways, KLM Royal Dutch Airlines, Air France, Lufthansa, TUI ja Ryanair tarvitsevat lähivuosina jokainen uusia lentäjiä, kun yhtiöt saavat uusia koneita ja avaavat uusia reittejä.
Myös pienemmät eurooppalaiset yhtiöt, kuten Air Baltic, Norse Atlantic Airways, DAT ja Aegean Airlines palkkaavat kokeneita kapteeneja, osa myös juuri valmistuneita lentäjiä.
Eikä kysyntä rajoitu pelkästään Eurooppaan.
Lähivuosina suuri tarve lentäjille tulee olemaan myös Aasiassa, Lähi-Idässä, Turkissa ja Pohjois-Amerikassa. Pelkästään intialaiset yhtiöt ovat kertoneet yli 500 lentokoneen tilauksesta.
– Lentäjäkoulutus on hyvin harmonisoitua Euroopan sisällä, ja Suomessa kouluttautunut lentäjä voi suoraan hakea töitä Euroopasta kaikista lentoyhtiöistä, sanoo Suomen Lentäjäliitto ry:n puheenjohtaja Akseli Meskanen.
Meskasen mukaan lentoyhtiöt haluavat varmistaa työvoiman saannin tarjoamalla aiempaa parempia työsuhde-etuja. Se tarkoittaa yksilöllisten tarpeiden huomioimista.
– On paljon yhtiöitä, jotka haluavat mahdollistaa lentäjille sen, että työ tehdään muualla kuin missä asuinpaikka on. He tarjoavat siirtolentoja, jolloin työntekijän ei tarvitse muuttaa työn perässä.
Syksyllä Juho Hietasen työmaa vaihtuu puoleksi vuodeksi Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan.
Lentoyhtiön kaksi Boeing 757-200-rahtikonetta lentävät rahtia Panaman, Barbadoksen, Bogotan, Caracasin ja Curacaun välillä.
Pari viikkoa kestävän komennuksen jälkeen odottaa vapaa Suomessa, ja sen jälkeen paluu takaisin Panamaan.
Ulkomailta hankittu työkokemus vauhdittaa työuraa
Koronapandemian aikana Suomen noin 1400 liikennelentäjästä peräti 70 prosenttia lomautettiin. Suomen Lentäjäliitto ry:n puheenjohtaja Meskanen arvioi, että tällä hetkellä töitä vailla on edelleen kolmisen sataa lentäjää.
Suomessa kaupallinen ilmailu ei ole palautunut yhtä nopeasti kuin muualla Euroopassa, ja se näkyy myös tarjolla olevien työpaikkojen määrässä. Lentäjäliitossa arvioidaan, että seuraavan vuoden aikana noin 150-200 lentäjää työllistyy Suomesta toimiviin lentoyhtiöihin.
– Euroopasta työtilaisuuksia tulee huomattavasti nopeammin vastaan kuin pelkästään Suomen markkinoille keskittyen, Meskanen muistuttaa.
Meskanen kannustaa nuoria lentäjiä hakemaan töitä ulkomailta.
Muutaman vuoden työkokemus eurooppalaisella lentoyhtiöllä parantaa merkittävästi aloittavan lentäjän mahdollisuuksia edetä työuralla. Käytännössä koko Eurooppa on samaa työmarkkina-aluetta.
– Henkilö, jolla on lentotunteja takana, on paremmassa asemassa työllistymään muihin lentoyhtiöihin. Kun yhtiöille tulee uusia koneita, niihin vaaditaan kokeneita lentäjiä kapteeneiksi. Samalla perämiehiksi voidaan kouluttaa uusia alalle valmistuneita lentäjiä.
Lentäjäpula vauhdittaa myös lentäjien koulutusta Suomessa.
Koronapandemian ajaksi Suomen Ilmailuopiston kurssien oppilasmäärä puolitettiin, mutta ensi vuodesta alkaen kursseille otetaan jälleen normaali määrä opiskelijoita. Se tarkoittaa, että muutaman vuoden kuluttua Porista valmistuu vuosittain 40 uutta liikennelentäjää.
Voit keskustella aiheesta 6.10. klo 23 saakka.