Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lappiin yritetään houkutella tänä vuonna ennätysmääriä kausityöntekijöitä. Arviolta liki puolet työvoimasta tulee jo ulkomailta.
Yhtenä haasteena ammattilaisille on usein alan kehno arvostus. Matkailun kausityön luonne voi myös altistaa työntekijän hyväksikäytölle.
Yle on aiemmin kertonut muun muassa lappilaisissa matkailuyrityksissä tapahtuneista, työnantajan epäasiallisesta käyttäytymisestä, huonoista työoloista ja palkkaongelmista. Myös maakuntalehti Lapin Kansa on syksyn aikana aktiivisesti seurannut lappilaisissa matkailuyrityksissä tapahtuneita epäasiallisuuksia työntekijöitä kohtaan.
Jutut ja huhut hyvistä ja huonoista työpaikoista kiertävät usein myös työntekijöiden kesken.
Oululainen Mervi Käyrä päätyi töihin Rovaniemen Apukkaan, koska ystävä suositteli hänelle paikkaa.
– Aika paljon puhutaan kollegoiden kanssa siitä, millainen mikäkin työpaikka on. Jutut kyllä kiertävät. Varoitetaan toisia, jos jonnekin ei kannata mennä, Käyrä sanoo.
Arviolta jo liki puolet Lapin kausityöläisistä tulee ulkomailta
Yhteensä Lapin matkailussa työskentelee suoraan tai välillisesti parhaimpaan sesonkiaikaan arviolta noin 12 000 henkeä. Iso osa työntekijöistä rekrytoidaan eri työnvälitysyritysten kautta. Esimerkiksi henkilöstöpalveluyritys Barona työllisti viime vuonna noin 650 työntekijää Lapin matkailuun.
Baronan aluejohtaja Kimmo Gauriloffin mukaan luku todennäköisesti tuplaantuu tänä vuonna. Samalla kansainvälisten työntekijöiden määrä jatkaa kasvuaan.
Esimerkiksi Baronalla kansainvälisten työntekijöiden osuus oli ennen koronaa noin 20 prosenttia. Viime vuonna luku nousi yli 50 prosenttiin.
– Se tarkoittaa koko Lapissa tuhansia kansainvälisiä kausityöntekijöitä, Gauriloff laskeskelee.
Pätkätyön luonne voi altistaa hyväksikäytölle
Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori Maria Hakkaraisen mukaan matkailualan ongelmat eivät ole millään tavalla uusia vaan ne kertovat pikemminkin alan luonteesta ylipäänsä, muuallakin kuin Lapissa.
– Pohjimmiltaan kyse on siitä, millainen matkailuala on. Työ on työvoimaintensiivistä, sesonkiluonteista, on paljon pätkää ja määräaikaista työsuhdetta. Se altistaa ongelmille.
Työehtosopimusten vastainen kohtelu jää alan toimijoiden mukaan usein pimentoon, jos ulkomailta saapuva työntekijä ei kuulu alan liittoon tai ei ole muutoin perillä oikeuksistaan.
Paraikaa aiheesta työstää väitöskirjaa myös Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Angeria. Hän tutkii työn merkityksellisyyden muodostumista työn eettisyyden ja kestävyyden näkökulmasta nimenomaan matkailualalla.
Angerian mukaan osaa matkailualan ongelmista voi johtua myös ajatteluumme juurtuneista mielikuvista.
Tutkijoiden mukaan matkailu mielletään usein eräänlaiseksi läpikulkuammatiksi nuorille tai ihmisille, jotka haluavat muuta muutosta omaan työelämään.
– Silloin sitä välttämättä ajatella edes oikeana työnä ja urana, eikä arvosteta oikeana osaamisena, Angeria sanoo.
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi safarioppaan työtä voi luonnehtia monessa suhteessa paradoksaaliseksi: se on työtä, joka näyttää vapaa-ajalta mutta on silti ammattitaitoa vaativaa työtä.
Matkailua ei välttämättä ajatella edes oikeana työnä ja urana, eikä arvosteta oikeana osaamisena.
Mari Angeria, Lapin ammattikorkeakoulu
Osa sesonkityöhön liittyvistä ja työntekijöiden kohtaamista ongelmista on Angerian mukaan myös - ikävä kyllä - arkipäiväistynyt.
– Ajatellaan, että ne ovat alalle tyypillisiä ja, että niitä pitää vain sietää. Alan työhön liittyy osaltaan myös valtava työvoimapula alueilla kuten Lappi. Kun tekijöitä ei ole, ajatellaan, että kuka tahansa saa alalta töitä.
Hollywood-näyttelijä vaihtoi elokuvat matkailuun, rikostutkija haluaa opetella englantia
Puolalainen Izabella Przybylska halusi Lappiin, koska hän halusi parantaa englanninkielen taitoaan.
– Haen ehkä myös hieman seikkailua elämään.
Hänen käsityksensä mukaan matkailuala toimii Suomessa hyvin, ja oli yksi suuri syy siihen, että hän hakeutui juuri Suomeen. Epäasiallisuuksiin hän ei ole törmännyt.
Myös Przybylskan brittiläinen hotellikollega Benjamin Mellish työskentelee talven matkailussa kerätäkseen rahaa suurempia unelmia varten. Aiemmin hän on tehnyt uraa niin näyttelijänä Hollywoodissa kuin valokuvaajana Lontoossa. Nyt haaveena on työstää dokumenttielokuvia pohjoisesta.
– Tulin Rovaniemelle, koska Lapissa eläminen on halvempaa kuin vaikkapa Lofooteilla. Tänne tulin, koska yritys on suhteellisen iso ja olin kuullut sitä hyvää. Halusin paikkaan, jossa on hieman luksusta.
Some-kuvat eivät aina vastaa todellisuutta
Tutkijoiden mukaan useimmat kausityöntekijät hakevat työn ohella Lapista myös elämyksellisiä kokemuksia.
Siinä tosin voi piillä omat kuoppansa. Vaikka matkailun työtehtävät tapahtuvat kenties arjen olosuhteita hienommissa puitteissa, on eri asia työskennellä osana luksusta kuin nauttia niistä maksavana asiakkaana.
– On paljon tutkimusta siitä, millaisia mielikuvia vaikkapa tv tai some luovat ja millaisena nuoret sitten kohtaavat alan oikean todellisuuden. Ne eivät aina kohtaa, Mari Angeria sanoo.
Toisaalta ongelmien taustalla on Maria Hakkaraisen mukaan myös matkailualan työntekijöiden heikohko edunvalvonta.
– Suomessa matkailutoimialalla mietitään yleensä kuluttajan etua ja kuluttajansuoja on vahva. Samaan aikaan työntekijöiden etua valvovat järjestöt ovat paljon heikommassa asemassa kuin vaikkapa muun vientiteollisuuden työntekijäjärjestöt.
Suomessa matkailutoimialalla mietitään yleensä kuluttajan etua ja kuluttajansuoja on vahva. Samaan aikaan työntekijöiden etua valvovat järjestöt ovat paljon heikommassa asemassa.
Maria Hakkarainen, Lapin yliopisto
Vaikka alan kritiikki kohdistuu päällisin puolin vain tiettyihin yrityksiin, leimaavat huonot uutiset samalla silti koko alaa, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelujen MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
– Ylivoimainen enemmistö yrityksistä hoitaa työsuhteet erittäin hyvin. He tietävät, että hyvät työntekijät ratkaisevat asiakaskokemuksen. Jos työntekijät eivät voi hyvin, he eivät palvele hyvin asiakkaita, eivätkä he myöskään tule takaisin siihen yritykseen, Lappi sanoo.