Onko Pohjoismaiden pisin esplanadi tulevaisuudessa enemmän puistomainen vai liikenteen toimivuutta huomioiva?
Se selviää, kun Hämeenpuiston asemakaavasta päätetään.
Tampereen keskustassa olevan Hämeenpuiston asemakaavan muutos Näsinpuistosta Tiiliruukinkatuun on edennyt nyt luonnosvaiheeseen.
Uusi asemakaava kaventaisi ajokaistoja ja leventäisi jalkakäytäviä sekä tekisi tilaa pyöräilijöille.
Puiston lisäksi asemakaavamuutoksen alueeseen kuuluu siihen liittyviä katualueita.
Kaksi vaihtoehtoa
Lopullinen valinta asemakaavaksi tehdään kahden vaihtoehdon välillä.
Molemmissa vaihtoehdoissa Hämeenpuiston pohjois-eteläsuuntaiset ajoradat on osoitettu katualueeksi, ja niiden välinen keskiosa puistoksi. Myös puiston historialliset arvot on huomioitu molemmissa vaihtoehdoissa pääosin samalla tavalla.
Vaihtoehto A on puiston asemaa ja arvoja korostava. Tämä näkyy erityisesti kaavaratkaisuna, jossa poikkikadut jatkuvat yhtenäisen puistoalueen läpi ajoyhteytenä.
Vaihtoehdossa B taas korostuu liikenteen toimivuus. Pyöräilyn olosuhteet paranisivat vaihtoehdossa nykyisestä, sillä katualueet jatkuisivat puiston läpi ja puiston itäreunalla puurivien välissä kulkisi erillinen pyörätie.
Vaihtoehtojen suurin ero puiston osalta on vaihtoehdossa B esitetty erillinen pyörätie puiston itäreunan puurivien välissä sekä vaihtoehdossa A esitetyt jalankulun vinoyhteydet poikkikatujen kohdalla.
Tamperelainen Sofia Viitala kulkee Hämeenpuistossa lähes päivittäin, mutta käyttää sitä lähinnä läpikulkupaikkana.
– On kiva, että tässä keskellä kaupunkia on tällainen, missä on vähän vihreää ja puita ja voi koiran kanssa kävellä. Mutta on tämä ehkä vähän yksipuolinen.
Viitalan mielestä olisi hyvä muutos, jos puistossa olisi jatkossa erillinen pyörätie. Tällä hetkellä hän kokee sekavaksi sen, missä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuuluisi kulkea.
– Aina, kun vaihdan puolta, katson että tuleeko mistään ketään, mutta silti pyörä saattaa ihan yhtäkkiä tulla ja pyyhältää ohi todella lujaa. Toistaiseksi en ole jäänyt kenenkään pinnojen väliin.
Asemakaavan luonnosvaihtoehtoihin ja muuhun valmisteluaineistoon voi tutustua 19.10. asti kaupungin verkkosivuilla.
Kaavoituksen tavoitteena on turvata Hämeenpuiston arvot historiallisena puistona ja osana viherverkostoa sekä Tampereen kansallista kaupunkipuistoa, kaupungin tiedotteessa kerrotaan.
Nykyisessä asemakaavassa Hämeenpuisto on valtaosaltaan katualuetta, ja vain Puutarhakadun yhteydessä Hämeenpuiston keskiosaa on osoitettu viheralueeksi.
Yli kilometrin pitkä esplanadi
Hämeenpuisto on pituudeltaan yli kilometrin. Se johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle.
Ensimmäiset puut istutettiin Hämeenpuistoon vuosina 1875–1909.
Hämeenpuisto perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1830 laatimaan asemakaavaan. Puisto oli aiemmaltaan nimeltään Esplanadin puisto. Nimi vaihdettiin Hämeenpuistoksi vuonna 1936.
Kumpi vaihtoehdoista on enemmän sinun mieleesi? Voit kommentoida juttua 11. lokakuuta kello 23 asti.