Spede Pasanen ei antanut periksi. Hänellä riitti ideoita, ja monet niistä hän myös toteutti. Samaan aikaan mies oli poikkeuksellisen levoton sielu, jolla oli kaiken aikaa kiire jonnekin.
Sellaisista aineksista syntyi järisyttävä määrä suomalaista elokuva- ja televisioviihdettä viime vuosituhannella, jos uutta Spede-elokuvaa on uskominen.
– Hän halusi elää täysillä ja ottaa joka sekunnista kaiken irti, toteaa elokuvan ohjaaja Aleksi Delikouras, 33.
Elokuvan tekijät ovat nuorempaa polvea, jolle Spede-suhde syntyi Speleistä.
Hermostunut mies pelasi potkupalloa studiossa ja otti leikin hieman liian vakavasti. Tavallaan tuo mielikuva oli osuva pohja, jonka päälle saattoi rakentaa viihteentekijän uran alkupuolelle sijoittuvan elokuvan.
– En jumaloinut Spedeä nuorempana. Tietyllä tavalla se vapautti, että nyt ei tehdä tarkkaa historiikkia Spede Pasasesta. Tämä on ennemminkin tulkintani siitä, miltä on tuntunut olla Spede Pasanen.
Spede yritti saada kiinni saavuttamattomasta
Riku Nieminen näyttelee nyt toista kertaa ”kaikkien” tuntemaa suomalaisen viihdemaailman hahmoa. Muutama vuosi sitten hänet nähtiin Juice Leskisenä, nyt Spede Pasasena.
– Sain tehtyä tämän roolin löysemmin rantein. Tunsin nyt vähemmän miellyttämisen halua kuin silloin Juicea tehdessä.
Niemiselle tärkeä oivallus oli, että suurin osa muistaa pikemminkin Speden karikatyyrin, ei niinkään Pertti Pasasta. Niinpä näyttelijä onnistui irrottautumaan ajatuksesta, että hänen olisi imitoitava Spedeä mahdollisimman tarkasti.
Speden hahmo taisi lopulta olla rooli hänelle itselleenkin, Nieminen pohtii.
– Hän piti yllä Spede-instituutiota kaikissa julkisissa esiintymisissään.
Elokuva on kahteen elämäkertaan perustuva draamakomedia, jossa on traaginen pohjavire. Spede kurotti kohti saavuttamatonta. Spede yritti ihan oikeasti keksiä ikiliikkujan, ja Niemisen tulkinnan mukaan hän yritti myös keksiä jonkinlaisen täydellisen viihteen kaavan.
– Hänen puheensa ähinät tulivat, kun hänellä laukkasi niin lujaa, ettei suuvärkki pysynyt perässä. Eikä ympäristökään välttämättä pysynyt hänen visioidensa perässä.
Vesa-Matti Loiri oli Spedelle korvaamaton, mutta ei toisin päin
Eräänlainen Graalin malja löytyi Uuno Turhapurosta. Spede pääsi Turhapuro-elokuvien kanssa toteuttamaan unelmaansa: kansanviihdettä massoille. Vesa-Matti Loiri oli Spedelle korvaamaton, mutta toisin päin kaava ei pitänyt.
– He ovat vähän kuin vesi ja öljy. Ne eivät sekoitu keskenään. He tulevat toimeen, mutta en ainakaan tuossa meidän versiossamme nähnyt heidän välillään syvempää sielujen sointia, sanoo Loiria näyttelevä Aku Sipola.
Elokuva tarjoilee kohtausten tuoksinnassa muutamia loirimaisia hetkiä.
– Roolia tehdessä minusta tuntui, että katsoja janoaa nähdä sen, miltä Loiri kuulosti, miltä hän näytti, ilmeitä ja sitä kaatuilua.
Nostalgisia ovat myös itse kuvat. Elokuva on kuvattu 35mm filmille, muutamat kohtaukset 8mm filmille. Youtube-sukupolveen itsensä asettava ohjaaja sai huomata, että aikoinaan elokuva oli taiteenlajina täysin eri kuin nykyään.
– Olen tottunut, että voi vain laittaa kameran päälle ja kuvata loputtomasti. Nyt kohtaukset piti leikata mielessä jo ennen kuin ruvettiin kuvaamaan. Siinä vaiheessa kunnioitukseni vanhempia elokuvantekijöitä kohtaan nousi uudelle tasolle.
Ristiriitojen mies, Spede Pasanen
Spede Pasasen päälle käyvä käytös tuli Lenita Airiston johdolla julki viime vuonna. Syytösten mukaan vuonna 2001 kuollut Spede ahdisteli naisia.
Vaiettua puolta käsitellään elokuvassa rivien välissä, mutta viihteen nimissä rehottanut seksismi tulee esiin myös konkreettisesti. Naiset olivat Speden tuotannoissa koristeita.
– Se millaisia naisrooleja on ollut Spede-elokuvissa, tässä ajassa tuntuu niin kapealta kololta, mihin naisen on pitänyt sujahtaa, sanoo Pirjo Pasasta näyttelevä Minka Kuustonen.
Myös tässä mielessä Spedestä piirtyy kuva ristiriitojen miehenä. Spedelle tärkeitä arvoja olivat koti, uskonto ja isänmaa – aivan erityisesti koti ja perhe.
– Heillä (Spedellä ja Pirjolla) oli tärkeät vuodet yhdessä, voimakas side toisiinsa. Myös isyys oli Spedelle tärkeää. Leffassa Spedestä näkyy myös se herkempi puoli, Kuustonen toteaa.
