Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna hämmentävästä tapauksesta, jossa vaimonsa murhasta tuomittu irakilaismies pakeni vankilasta Irakissa ja sai Suomesta turvapaikan. Väärennetyillä asiakirjoilla esiintyneen miehen henkilöllisyys on sittemmin paljastunut, mutta häntä ei voida tästä huolimatta palauttaa Irakiin.
Hallitus kaavailee useita kiristyksiä maahanmuuttoon liittyen, mutta sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola ei usko, että muutoksilla olisi ollut vaikutusta irakilaismiehen tapauksessa.
– Tällaiseen yksittäistapaukseen muutoksilla ei olisi ollut vaikutusta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kyseessä on hyvin ongelmallinen tapaus, joka kiteytyy palautuskieltoon ja palautuskiellon noudattamiseen. Palautuskielto on ehdoton, eikä siitä voida poiketa, Kantola sanoo.
Palautuskiellossa on kyse siitä, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu. Mies oli tuomittu murhasta kuolemaan Irakin Kurdistanissa.
Sen sijaan turvapaikkaa ei pitäisi saada jatkossa yhtä helposti kuin sormenjälkensä tuhonnut ja asiakirjansa väärentänyt irakilaismies oli saanut. Sisäministeriössä on menossa hankkeita, joiden avulla maahantulijoiden henkilöllisyyttä pyritään jatkossa selvittämään tarkemmin.
Henkilöllisyyden selvittäminen siirtyisi jatkossa Migriltä poliisin tehtäväksi, jolloin toimivaltuudet henkilön tunnistamiseksi olisivat jatkossa laajemmat.
Lisäksi sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain säilöönoton tiukennuksia. Maahan tuleva henkilö voitaisiin ottaa säilöön 12 kuukauden ajaksi nykyisen 6 kuukauden sijaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella. Lisäksi säilöönoton mahdollisuuksia vakaviin rikoksiin syyllistyneille on tarkoitus lisätä.
– Tämä muutos vaikuttaisi maahantulon alkuvaiheeseen. Jos sormenjäljet on leikattu pois, voidaan miettiä, olisiko säilöönotto mahdollinen, Kantola sanoo.
Sisäministeriössä pohditaan myös mahdollisuutta lisätä hakijan velvollisuutta avustaa viranomaisia henkilöllisyytensä todentamisessa.
Mikäli maahantulija ei myötävaikuta henkilöllisyytensä selvittämiseen, voisi sillä olla Kantolan mukaan jatkossa vaikutuksia esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden saamiseen.