Ylen kansanedustajakyselyn vastaajat ovat sitä mieltä, että valtion ei pidä lisätä puuttumistaan lähiöiden eriytymiskehitykseen ja huono-osaisuuden kasautumiseen.
110 vastanneesta kansanedustajasta 53 on tätä mieltä. Vastaavasti valtion vahvempaa puuttumista kannattaa 47 edustajaa. Kansanedustajien näkemykset eivät tässä kysymyksessä noudata täysin hallitus–oppositio-jakoa.
10 edustajaa ei osaa sanoa kantaansa.
Valtion aktiivisemman lähiöpolitiikan puolestapuhujat nostavat esiin lähiöohjelman, jonka viimeisin toimikausi päättyi 2022 lopussa. Heitä huolettaa lähiöiden eriytyminen. Moni heistä kysyy, ollaanko lähiöissä lipsumassa ”Ruotsin tielle”.
”Ruotsin tiellä” tarkoitetaan esimerkiksi alhaisen tulotason, syrjäytymisen ja heikon koulutustason keskittymistä tietyille alueille eli segregaatiota. Ruotsissa jengiytyminen, väkivalta ja muu rikollisuus ovat piinanneet useita lähiöitä viime vuosina.
Valtion ohjaukseen penseästi suhtautuvat edustajat korostavat kunnallista itsehallintoa. Vastauksissa esiin nousevat myös niin kutsutut MAL-sopimukset valtion ohjauskeinona. Ne ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkien kanssa.
Ryhmässä tunnistetaan samoja huolenaiheita ja ongelmia kuin valtion puuttumisen kannattajienkin keskuudessa, mutta vastaajat uskovat, että kaupungit selviävät niistä itse.
Puolueiden sisälläkin vastauksissa on hajontaa. Ainoastaan RKP:n edustajat ovat yksimielisiä, ettei valtion pidä puuttua enempää lähiöiden kehitykseen. Vasemmistoliitossa puolestaan ollaan yhtä edustajaa lukuun ottamatta sitä mieltä, että valtion roolia pitäisi lisätä.
Valtio on puuttunut lähiöiden eriytymiskehitykseen erityisten lähiöohjelmien kautta. Lähiöohjelmia on ollut eri hallituksilla vuodesta 2008 lähtien. Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana ohjelmaa ei ollut, kuten ei nykyisenkään hallituksen. Tämän monet edustajat nostavat esiin.
Lähiöohjelmaa ympäristöministeriössä luotsannut ympäristöneuvos Jaana Nevalainen korostaa, ettei voi vastata kattavasti valtion tai hallituksen puolesta siitä, millaiset ohjaustoimet ovat valtion perspektiivistä riittäviä. Hän puhuu lähiöohjelmasta saatujen kokemuksien pohjalta. Hallitusohjelman mukaan MAL-sopimukset ovat riittävä työkalu eriytymiskehitykseen puuttumiseksi.
– On tärkeää, että lähiöitä kehitetään osana kaupunkikokonaisuutta lähiöiden erilaiset tarpeet tunnistaen. Jos katsotaan, mitä kaupungit ovat lähiöohjelmien puitteissa tehneet, on pohdittava, antavatko MAL-sopimukset eväät vastaavaan lähiökohtaiseen kehittämiseen, Nevalainen toteaa.
Nevalainen sanoo myös, että lähiöiden kehittäminen on keskeisesti kaupunkien vastuulla. Tämä johtuu kunnallisesta itsehallinnosta, joka Suomessa on laaja.
Tarvetta pitkäjänteiselle kehitystyölle
Kaupungit ovat voineet hakea lähiöohjelmaan mukaan eri kohteilla. Esimerkiksi Helsingistä viimeisimmässä ohjelmassa olivat Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän kehittämishankkeet.
Painotus hankkeissa on asukkaiden viihtyvyyden parantamisessa muun muassa ulkoalueita ja -liikuntapaikkoja kunnostamalla ja lisäämällä. Tällaiset asiat eivät lukeudu MAL-sopimuksiin.
Nevalainen katsoo, että lähiöiden kanssa kyse on pitkän aikavälin kehitystyöstä. Hän mainitsee esimerkkeinä Tampereen Tesoman ja Hervannan, joissa työtä on tehty pitkäjänteisesti vuosikymmenten ajan.
– Lähiön kehittäminen vie helposti sukupolven verran aikaa. Puhutaan paristakymmenestä vuodesta. Tämä alleviivaa pitkäjänteisen työn tarvetta, Nevalainen sanoo.
Hän kertoo, että kaupungeilta saadun palautteen perusteella ohjelmamuotoiselle lähiökehittämiselle on kysyntää ja korostaa myös lähiöohjelman puitteissa tapahtunutta kokemuksien jakamista.
– On tärkeää, että kaupungit voivat oppia toisiltaan sekä siitä, mikä on toiminut, että siitä, mikä ei ole toiminut. Myös tutkimustiedon jakaminen ohjelman kautta antaa suuntaa lähiöiden kehittämiseen. Tämän vuoksi pitkäjänteiselle ohjelmatyölle on kaupunkien taholta kysyntää.
Muokattu pääkuvagraafia 4.10.2023 klo 8.48. Alkuperäisessä graafissa olivat Kyllä- ja Ei-kohdat väärin päin.
Voit keskustella aiheesta 5.10. kello 23:een asti.