Paineet metsien käytölle ovat kasvussa, eivätkä kaikki vaatimukset välttämättä ole yhteensovitettavissa. Kemin uusi sellutehdas vaatii 4,5 miljoonaa kuutiota entistä enemmän puuta ja myös Stora Enson uusi kartonkikone lisää puun kysyntää miljoonan kuution verran. Samalla metsien odotetaan toimivan hiilinieluina, porolaitumena ja luontomatkailun mahdollistajana.
Myös tuulivoimalat sähkölinjoineen vaativat isoja maa-aloja.
– Yhteensovittaminen ei tule olemaan helppoa, toteaa tutkimusprofessori Seija Tuulentie Luonnonvarakeskuksesta.
Tämä oli viesti myös eri toimijoille tehdyssä kyselyssä. Vastaajat metsä-, matkailu- ja luonnonsuojelun aloilta eivät pitäneet todennäköisenä, että yhteensovittamisessa onnistutaan.
Isojen kiistojen välttämiseksi Tuulentie lisäisi asianosaisten täsmäneuvotteluja. Hän nostaa hyväksi esimerkiksi Metsähallituksen ja saamelaisten neuvotteluyhteyden Ylä-Lapissa.
Tuulentien käsitys on, että tällä hetkellä Metsähallitus nauttii luottamusta saamelaisalueella.
– Joskus tuntuu, että neuvotellaan loputtomasti ja neuvottelut varmasti tuntuvat vaivalloisilta ja aikaa vieviltä. Se kuitenkin on varmaan ainoa tie, että katsotaan yhdessä, miten erilaisia alueita käytetään.
Maankäyttösuunnitelmista tulisi Tuulentien mukaan neuvotella entistä tarkempien karttojen kanssa ja paikkakuntakohtaisesti. Yksityisten metsänomistajien mahdollisuus ja halu tehdä osallistavaa suunnittelua Metsähallituksen tapaan on kuitenkin arvoitus.
Kemin tehdas kiihdyttää puukisaa Ruotsissa
Metsä Fibren Kemin tehdas on maailman suurin havusellua tuottava laitos ja puun tarve on sen mukainen. Tehtaalle hankitaan puuta koko Pohjois-Suomen lisäksi myös Pohjois-Ruotsista, josta on tarkoitus tuoda miljoona kuutiota vuosittain.
Apulaisprofessori Gun Lidestav Ruotsin maatalousyliopistosta kertoo, että Norrbottenin puut ovat jo täydessä käytössä.
– Norrbotteniin tuodaan jo nyt puuta Etelä-Ruotsista eli sanoisin, että mitään ylimääräistä ei ole. Kyse on siis kilpailusta ja hinnasta.
Vaikka puun kysyntä Pohjois-Ruotsissa ylittää tarjonnan, ei se välttämättä tarkoita jonkun ruotsalaistehtaan sulkemista. Puun tuontia voidaan lisätä muualta Ruotsista tai ulkomailta, mutta ei enää Suomesta.
Puun tarjontaa Pohjois-Ruotsissa vähentää entisestään valtion metsiä hallinnoivan Sveaskogin päätös supistaa hakkuita Norrbottenissa kymmenillä prosenteilla poronhoitajien vastustuksen vuoksi. Päätös on merkittävä. Miten se käytännössä toteutetaan, sitä Lindestav ei osaa sanoa.
Pohjois-Ruotsissa polttavin jakolinja kulkeekin Tuulentien mukaan metsätalouden ja poronhoidon välillä. Suomen Lapissa matkailu on monilla alueilla eniten törmäyskurssilla metsähakkuiden kanssa.
Lisää epävarmuutta metsien käyttöön tuo EU-sääntely, esimerkiksi ennallistamisasetus, joka tullee lisäämään vaatimuksia vaikkapa lahopuiden ja metsälintujen määrästä. Ennallistamisasetuksen lopullista muotoa odotellessa ilmastonmuutos etenee vääjäämättä. Lämpö lisää kyllä puiden kasvua, mutta tuo myös uusia kasvitauteja ja tuholaisia metsien riesoiksi.