Korkeakoulujen ylioppilaskunnat, opiskelijakunnat ja ainejärjestöt ovat muuttaneet juhlalaulukirjojensa sanoituksia tätä päivää vastaavaksi. Lauluissa ei enää kuulla selkeästi rasistisia tai naista esineellistäviä sanoja.
Opiskelijoiden pöytäjuhlissa eli sitseillä on jo kauan laulettu räväkästi. Nykyään opiskelijat eivät silti hyväksy kaikkea sitä, mitä edelliset polvet pitivät normaalina.
– Ainejärjestöt tarkkailevat omaa kulttuuriaan. Tavoite on yhteisö, jossa jokainen kokee olonsa hyväksi, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinonen.
Uudistajat ihmettelivät edellistä kirjaa
– Törkeä saa olla, mutta ei loukkaava, sanoo Anselmi Auramo, kulttuurivastaava LUT-yliopiston ylioppilaskunnasta.
Heidän ylioppilaskuntansa laulukirja Punamusta uudistettiin tänä keväänä. Auramo näkee, että uudistukselle oli tarvetta. Pois jätettiin esimerkiksi kokonainen Entinen Neuvostoliitto -laulukategoria. Auramon mukaan poistolle oli korkea aika.
– Ennemmin mietimme joidenkin laulujen kohdalla, miksi tämä sai olla edellisessä kirjassa, hän sanoo.
Opiskelijat eivät myöskään tahdo käyttää arveluttavia sanoja. Tuomas Haataja on Tampereen teekkarien jaoston lukkari. Hän on johtanut laulua sekä sitseillä että illanvietoissa ja kertoo laulajien myös itse tiedostavan hyvän maun rajat.
– En muista, että olisin joutunut keskeyttämään laulua negatiivisen sisällön vuoksi. Ennemminkin kyse on ollut siitä, että vaikka kymmenennen lisäsäkeistön kohdalla alkaa olla aika lopetella, sanoo Haataja.
Ei rasismille ja väkivallalle
Sama kehityskulku on menossa myös muissa oppilaskunnissa. Tampereen teekkareilla on oma laulukirja nimeltä Rasputin. Sitä tarkistetaan muutaman vuoden välein. Sanoituksissa on hyväksytty esimerkiksi mandariinin tunkeminen takapuoleen, mutta ei rasismia.
Lapin yliopiston ylioppilaskunnalla on myös oma Yhden tähden laulukirjansa. Sanoitukset ovat vuosi vuodelta siivotumpia, mutta ylioppilaskunnan yhteisöasiantuntija Esa-Pekka Tuppi suosittelee suhtautumaan niihin edelleen huumorilla.
– Osa sanoituksista on ala-arvoisia, hän myöntää.
Rasismin lisäksi opiskelijat ovat kitkeneet laulukirjoista pois väkivaltaa sekä eläimiin ja alaikäisiin sekaantumista.
1990-luvulla kulttuuri oli toinen
Vilkaisu Lappeenrannassa käytettyyn 1990-luvun laulukirjaan kertoo, miten paljon kulttuuri on muuttunut.
Kirjassa on mukana kappaleita, joita voisi tulkita jopa väkivaltaa ihannoiviksi. Aikaisemmin kokonainen laulu käsitteli eläimiin sekaantumista. Lisäksi mukana oli rasistista ja natsismiin viittaavaa sisältöä.
Nämä laulunsanat ovat karsiutuneet pois jo edellisissä painoksissa. Rasistista n-sanaa on uudemmissa lauluvihkoissa korvattu sanalla teekkari tai vaikka seireenityttö. Joskus korjatut säkeet ovat silti aiheuttaneet päänvaivaa.
– Korjatut kohdat ovat ongelmallisia, jos sitseissä laulaessa tulee huutoäänestys, jossa osa laulaa vanhoilla ja osa uusilla sanoilla, kertoo Anselmi Auramo.
Tämän vuoksi tilanne ei korjaannu, ennen kuin laululle on keksitty oikeasti toimivat uudet sanat tai laulu poistetaan kokonaan. Lapissa laulukirjasta poistettiin kappale, jonka nykyiset sanat olivat kelvolliset, mutta kirjoittamattomat lisäsäkeet huonot.
– Emme hyväksyneet mukaan kappaletta, jonka lisäsäe ”olen luokanvalvoja, puhkon immenkalvoja”, voi viitata alaikäiseen sekaantumiseen, kertoo Esa-Pekka Tuppi.
Mitä ajatuksia laulun sanoituksista heräsi? Voit kommentoida 10.10.2023 kello 23 asti.