Suomalainen avaruusteknologiayhtiö Iceye on yksi niistä yrityksistä, joka on hyödyntänyt Euroopan nopeinta supertietokonetta Lumia.
Iceye on tunnettu satelliiteistaan, jotka toimittavat lähes reaaliaikaista tutkakuvaa sääolosuhteista ja ajankohdasta riippumatta mistä tahansa maapallolta.
Iceye muuttaa satelliitin tutkasignaalin laskennallisesti näkyväksi kuvaksi ja kuvan analytiikaksi siitä, mitä kuvassa on. Nyt yhtiö muun muassa tekee tulvien tunnistusta ja tutkii metsäpaloja lähes reaaliajassa monen muun toiminnan ohessa. Sen satelliittikuvia ovat hyödyntäneet myös Yhdysvallat ja Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunut Ukraina (HS).
Yritykselle supertietokoneen hyödyntäminen ei ollut rutiiniasia, vaikka tietotekniikka on yrityksen perusominaisuus.
– Pyysimme ja saimme apua CSC:n asiantuntijoilta oikeanlaisten ohjelmistojen hankintaan. He myös auttoivat meitä käyttämään Lumia, sanoo Iceyen koneoppimisen insinööri Tapio Friberg.
Supertietokone Lumin laskentateho auttaa Fribergin mukaan Iceyeta tekemään asioita entistä paremmin ja tehokkaammin. Hän kuvaa tilannetta ovilla.
– Kun avaat yhden oven, sieltä tulee kymmenen uutta ovea. Olemme tilanteessa, jossa joka ikinen asia, jonka teemme, avaa uusia mahdollisuuksia.
Fribergin mukaan yhtiö hakee Lumi-supertietokoneelta vaihtoehtoa myös pilvipalveluille tietyissä tuotekehityskohteissa.
Yrityksellä pitää olla joku kytkös Suomeen
Lumin kapasiteetista jopa 20 prosenttia on varattu yrityskäyttöä varten, sen tieteelle varattu laskentateho onkin jo täydessä käytössä.
CSC Tietotekniikan keskuksen tavoitteena on kasvattaa yritysyhteistyötä. Alkuvuoden aikana Lumin laskentatehoa on käyttänyt jo kymmenkunta yritystä ja vuosittain Lumi pystyy palvelemaan kymmeniä yrityksiä.
Monien yritysten tutkimus- ja tuotekehitys perustuu suuriin data-aineistoihin ja tekoälyn soveltamiseen. Supertietokoneen suurteholaskenta nopeuttaa datan käsittelyä hurjasti.
Laskentatehoa voivat hyödyntää suomalaiset yritykset tai yritykset, joilla on toimintaa Suomessa tai kytkös vaikkapa suomalaiseen tutkijaryhmään.
Toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo, etteivät kaikki yritykset voi hyötyä suoraan supertietokoneesta.
– Ne yritykset, joilla on paljon dataa ja laskennallisia ongelmia, voivat saada tästä aivan uudenlaista kilpailukykyä.
Kosken mukaan supertietokoneen yrityskäytöllä on suuri merkitys koko Suomelle.
– Siitä seuraa uutta innovaatiotoimintaa, uutta bisnestä, veronmaksajia Suomeen ja kaikkea muuta vastaavaa.
Tässä on CSC:llä itsellään oppimisen paikka. Toimitusjohtaja Koski toteaa, että yritykset ovat toimintaympäristönä erilaisia kuin akateeminen tutkimustoiminta. Kokemusta on jo hiukan kertynyt muun muassa tekoälyn pohjana toimivista kielimallien kehityksestä ja lääkekehityksestä.
Kosken mukaan suurteholaskennassa on hyvinkin paljon alueita, jotka voivat hyödyttää yrityksiä, kunhan ensin opitaan tekemään yhteistyötä.
– Siinä ei varsinaisesti ole mitään rajaa – se on kiinni mielikuvituksesta ja innovaatiokyvystä. Ja siitä, että on ihmisiä, jotka rakentavat yhteistyötä.
Jos yrityksellä on yhteishanke akateemisen tahon kanssa, laskentatehon käyttäminen voi olla maksutonta. Jos taas yritys tekee suljettua tuotekehitystä, josta se hyötyy vain itse, yritys maksaa laskentatehosta markkinahinnan (CSC). Business Finlandilla on olemassa myös tarkoitukseen sopivia rahoitusohjelmia.
Lisää suurteholaskentaa Suomeen
Myös Suomen hallitus uskoo suurteholaskennan voimaan. Nykyisen hallitusohjelman kohta Korkea osaaminen ja sivistys tulevaisuuden perustana kertoo: ”Hallitus on sitoutunut suurteholaskennan kapasiteetin jatkuvuuden varmistamiseen”. Suomeksi se tarkoittaa, että hankintalistalla on uusi supertietokone muutaman vuoden kuluttua.
Tarkentuvien sääennusteiden tai lääkekehityksen lisäksi tavallinen pulliainen hyötyy supertietokoneiden olemassaolosta vaikkapa Chat GPT:tä tai muita sisältöjä luovia tekoälysovelluksia käyttämällä. Ne on kehitetty supertietokoneilla, eikä niitä olisi olemassakaan ilman valtaisaa laskentatehoa.
– Sitä kautta tavallinen ihminen pääsee osaksi tätä kokonaisuutta, vaikka hän ei aina ymmärtäisi, että taustalla on ollut supertietokone, toteaa Kimmo Koski.
Tapio Friberg nostaa esiin, että nyt suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa tekoälyn kehitykseen. Tähän asti tekoälyn kehityksen suunta on Fribergin mukaan tullut Yhdysvalloista muutamalta yritykseltä.
– Lumi-supertietokoneen kaltaiset asiat mahdollistavat, että ne ihmiset, tutkijat ja teollisuuden yritykset, joilla on pääsy näihin resursseihin, voivat lähteä johtamaan kehitystä eri suuntaan.
2014 perustettu Iceye oli Suomen ensimmäinen kaupallinen satelliittiyritys. Kaksi vuotta sitten se sai kritiikkiä Brasilian hallitukselle myymästään satelliitista, koska brasilialainen tutkimuslaitos pelkäsi hallituksen vääristelevän metsähakkuutietoja.
Millaisia tieteen läpimurtoja odotat supertietokoneiden mahdollistavan? Voit keskustalla aiheesta 9. lokakuuta klo 23 saakka.