– Tuntuu kauhealta, että minua ei uskota. Itse olen luottanut Suomen viranomaisiin, sanoo helsinkiläinen Berivan Suleiman.
Turvapaikkahaussa vuosia sitten syntyneet virheet ovat johtaneet Suleimanin kohdalla siihen, että Maahanmuuttovirasto (Migri) on hylännyt hänen kansalaisuushakemuksensa jo kaksi kertaa.
Migri katsoo, että Suleiman on ilmoittanut viranomaisille kolme eri syntymäaikaa eikä hänen henkilöllisyyttään ole selvitetty luotettavasti.
Migri katsoo, että syntymäaika on henkilön tunnistamisen kannalta niin merkittävä seikka, ”ettei siinä ilmeneviin ristiriitaisuuksiin voi suhtautua väheksyen”.
Hakijoiden, joiden syntymäajasta tai nimestä ei ole Migrin mielestä luotettavaa näyttöä, on vaikeaa saada Suomen kansalaisuutta.
Se, että Suleiman on yrittänyt saada virheellisiä kirjauksia syntymäajastaan korjatuksi, on mutkistanut kohta kolme ja puoli vuotta jatkunutta hakua.
– Olen järkyttynyt tästä. Mutta haluan taistella, että saan oikeutta.
Tulevaisuuden haaveita kaatumassa
Kansalaisuuden saaminen on Suleimanin mukaan hänelle tärkeää. Hän on 28-vuotias ja pelkää, että vuosien ponnistelut kohti omia unelmia valuvat hukkaan, kun kansalaisuuden saaminen viipyy.
Jos Suleimanin kansalaisuuspäätöksestä tekemä toinenkin valitus hylätään, hän voi saada kansalaisuuden vuonna 2027. Silloin hän on 32-vuotias.
Toivomaansa varusmiespalvelukseen hän ei pääse ilman Suomen kansalaisuutta, eikä enää yli 30-vuotiaana.
Suleimanin suurin unelma on päästä poliisiksi. Poliisikoulutukseen ja myös turvallisuusalan koulutukseen ammattikorkeakoulussa vaaditaan kansalaisuus.
Migri kelpuuttaa vartijaksi
Kansalaisuuden puute rajoittaa myös työntekoa Avarnin vartijana.
Viimeksi kuluneen runsaan vuoden ajan Suleiman on työskennellyt Migrin päätoimipaikassa Helsingissä, mutta on työpaikkoja, joihin hänellä ei ole pääsyä.
– On nurinkurinen ajatus, että jos häntä pidetään lähtökohtaisesti epärehellisenä, hänen on mahdollista työskennellä turvallisuusalalla ja suojella Migrin henkilökuntaa ja omaisuutta, huomauttaa Avarnin pääluottamusmies Toni Lindgren.
Lindgren sanoo, että Suleiman on luotettava ja hyvä työntekijä.
Yle on nähnyt Suleimanin kansalaisuushakemuksiin liittyvät asiakirjat ja päätökset.
Suleiman on valittanut Migrin kielteisistä päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen. Se, onko Suleimanin ja hänen lapsensa henkilöllisyys selvitetty luotettavasti, on nyt hallinto-oikeuden käsiteltävänä jo toista kertaa.
Asianajaja: Mikään selvitys ei näytä riittävän
Suleimania avustava asianajaja Ville Punto sanoo, että epäselvyys syntymäajasta ja henkilöllisyydestä on tavanomainen peruste hylätä kansalaisuushakemuksia.
Viime vuonna Migri teki kansalaisuushakemuksista noin 10 800 päätöstä, joista joka kymmenes oli kielteinen.
Noin 150 hakemusta hylättiin sillä perusteella, että hakijan henkilöllisyyttä ei pystytty selvittämään. Tällä perusteella kielteisiä päätöksiä tehtiin eniten Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta tulleille.
Punton mukaan Mirgin päätöksiin on vaikea saada muutosta hallinto-oikeudessa.
– Yleensä on valitettavasti niin, että jos syntymäajassa tai nimissä on jotain eroavaisuuksia, niin kansalaisuuden saaminen tyssää siihen.
Tällöin hakijat saavat kansalaisuuden vasta, kun he ovat käyttäneet kymmenen vuotta samoja henkilötietoja Suomessa.
Punton mukaan Suleimanin kohdalla tilanne on poikkeuksellinen. Hän on ilmoittanut ikänsä ja syntymäaikansa johdonmukaisesti koko ajan samalla tavalla ja pyrkinyt korjaamaan viranomaismenettelyssä syntyneitä virheitä.
Punto – toisin kuin Migri – katsoo, että Suleimanin henkilöllisyyttä on pidettävä selvitettynä jo vuodesta 2015 lähtien.
– Kuka hän sitten on, jos hän ei ole tämä henkilö? Kyse on siitä, missä menee se raja, että henkilöllisyys voidaan katsoa selvitykseksi. Tässä tapauksessa mikään selvitys ei näytä riittävän.
Poliisin papereissa kaksi eri syntymävuotta?
Suleimanin henkilöllisyydestä on tietoja jo ennen Suomeen tuloa, sillä hän haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella vuonna 2008.
Suleiman sanoo, että hän kertoi Damaskoksessa Suomen suurlähetystössä olevansa 13-vuotias. Syntymävuodeksi merkittiin 1995. Suleimanin mukaan häneltä otettiin myös sormenjäjet.
Hän ei saanut tuolloin oleskelulupaa.
Muutamaa vuotta myöhemmin hän pakeni sotaa ja väkivaltaa, ja saapui Suomeen turvapaikanhakijana lokakuussa 2015. Suleimanin mukaan hänet tunnistettiin sormenjäljistä.
Hän sanoo, että ilmoitti poliisille syntymäajakseen 19. heinäkuuta vuonna 1995, ja kertoi saman päivämäärän myös joulukuussa järjestetyssä kuulustelussa.
Migrin mukaan poliisin lokakuussa kirjaamaan turvapaikkahakemukseen on merkitty Suleimanin ilmoituksen perusteella syntymävuodeksi 1994.
Punto ihmettelee tietoa. Mistään Suleimanin käytössä olevista turvapaikka-asiakirjakirjoista ei löydy tätä vuosilukua, sanoo Punto.
Kuka teki kohtalokkaat virheet?
Myös Suleimanin tyttären syntymävuosi kirjattiin asiakirjoihin väärin. Se poikkesi vuodella Suleimanin ilmoittamasta. Lapsen etunimessä vaihtui yksi kirjain.
Suleiman epäilee, että syynä olivat väärinymmärrykset, käännösvirheet tai poliisin tekemät kirjoitusvirheet.
Suleimanin saapuessa Suomeen viranomaiset olivat kovan paineen alla, koska 2015 vuoden loppupuoliskolla maahan tuli lähes 30 000 turvapaikanhakijaa.
Suleiman sanoo, että hän ei ymmärtänyt tulkkeja, koska he eivät puhuneet hänen äidinkieltään – toisin kuin poliisin pöytäkirjaan merkittiin.
Suleiman ei tuolloin osannut lukea eikä kirjoittaa eikä ymmärtänyt allekirjoittamaansa tekstiä.
Virheelliset tiedot huomasi myöhemmin hänen vuosia Suomessa asunut sisarensa.
Suleimanille kerrottiin, että virheiden korjaminen olisi mahdollista vain luotettavalla henkilöllisyysasiakirjalla, jota hänellä ei ollut.
Tyttären syntymävuosi korjattiin myöhemmin avustajan puututtua asiaan, mutta etunimen virhettä ei ole oikaistu.
Kolmas syntymäaika ”avioliittotodistuksesta”
Suleimanilla ja hänen tyttärellään ei ollut Suomeen tullessaan mukanaan passia eikä muutakaan virallista henkilöllisyystodistusta, sillä he ovat kansalaisuudettomia Syyriassa syntyneitä kurdeja.
Matkaa varten Suleiman otti mukaan jäljennöksen todistuksesta, jonka vanhemmat olivat ostaneet tyttärensä järjestettyä avioliittoa varten.
Todistukseen Suleimanin syntymäajaksi oli merkitty vuosi 1992, jotta alaikäisen pakkoavioliitto vanhemman miehen kanssa oli mahdollista.
Suleiman kertoi poliisille, että asiakirjassa oli tämän vuoksi väärä syntymävuosi. Migri kuitenkin katsoo, että 19. heinäkuuta 1992 on Suleimanin ilmoittama kolmas syntymäaika.
Virheiden korjaaminen kostautui
Kun Suleiman haki toukokuussa 2020 Suomen kansalaisuutta itselleen ja samalla myös tyttärelleen, virheet ja pyrkimys niiden korjaamiseen kostautuivat.
Migri katsoi ensimmäisessä kielteisessä päätöksessä joulukuussa 2021, että Suleiman oli esittänyt ristiriitaisia tietoja omasta ja tyttärensä syntymäajasta eikä Suleimanilla ollut mitään asiakirjanäyttöä oikeiden syntymäaikojen tueksi.
Ero Suleimanin oman ilmoituksen ja avioliittoa varten ostetun todistuksen syntymäajan välillä oli kolme vuotta, eikä sitä Migrin mukaan voida pitää vähäisenä.
Migri myös huomautti Suleimanin muuttaneen tyttärensä ilmoitettua syntymäaikaa jälkikäteen.
Migri: Syyrialaiset asiakirjat ovat epäluotettavia
Suleiman ryhtyi hankkimaan Migrin vaatimia asiakirjoja, kun hän sai tietää, että sisällissodan rauhoituttua myös kansalaisuudettomat oli päätetty kirjata Syyriassa väestökirjanpitoon.
Syyriassa asuvan sisaren ja entisen aviomiehensä avulla Suleiman sai henkilöllisyysasiakirjat ja lapsensa syntymätodistuksen.
Hallinto-oikeus kumosi viime kesäkuussa Migrin ensimmäisen kielteisen päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus totesi, että henkilöllisyydestä on uusia asiakirjoja, ja kaikkien tietojen ja asiakirjojen luotettavuutta on arvioitava kokonaisuutena.
Migrin elokuun lopussa tekemän uuden päätöksen mukaan uusilla syyrialaisia asiakirjoilla ei ole merkitystä.
Migri katsoo, että niitä ei voi pitää luotettavina, koska Suleiman ei hankkinut niitä Syyriasta itse. Migrin näkemyksen mukaan syyrialaiset asiakirjat eivät muutoinkaan ole luotettavia.
Migri katsoo tässäkin päätöksessä, että kansalaisuutta ei voida myöntää Suleimanille, koska hän on antanut omasta ja tyttärensä henkilöllisyydestä ”merkittävän ristiriitaista tietoa”, eikä luotettavaa asiakirjatietoa ole.
– Tietojen korjaaminen on Migrin päätöksissä luettu Suleimanin vahingoksi, vaikka hän toimi juuri siten kun turvapaikkaa hakevan odotetaan toimivan, sanoo Ville Punto.
Suleimanin mukaan hänen isänsä sai kansalaisuuden samanlaisella asiakirjalla kuin mikä hänelle Syyriasta toimitettiin.
Kansalaisuuden saaminen voi viedä yli 11 vuotta
Suleimanin tiedot on merkitty Suomen väestötietojärjestelmään helmikuussa 2017.
Jos myös hallinto-oikeus päätyy siihen, että Berivan Suleiman ei ole riittävän luotettavasti Berivan Suleiman, hän voi saada kansalaisuuden vasta helmikuussa 2027.
Suomeen tulosta on siihen mennessä kulunut yli 11 vuotta.
Kansalaisuudettoman hakemus pitäisi käsitellä kiireellisenä. Suleimanin kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Ville Punton mukaan tämä on tavallista myös muiden kansalaisuudettomien kohdalla.
Migri myöntää virheiden mahdollisuuden
Migri ei kommentoi yksittäistapausta, mutta myöntää, että virheitä voi tapahtua.
– Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös olosuhteet, joissa mahdollinen esitetty virhe on syntynyt, kertoo lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Anna Lindström.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvitti poliisi.
– Lähtökohtana oli, ettei hakijan syntymäaikaa muuteta enää siinä vaiheessa, kun hakemuksen käsittely on siirtynyt Maahanmuuttovirastolle, jos uuden syntymäajan tueksi ei ole esitetty luotettavampaa selvitystä kuin aikaisemmin esitetyn syntymäajan tueksi, selventää turvapaikkayksikön erityisylitarkastaja Olga Riihiaho.
Riihiahon mukaan kynnys muuttaa henkilötietoja myöhemmin Migrissä pelkästään oman ilmoituksen perusteella oli korkea, jos hakija oli allekirjoittanut hänelle tulkatun pöytäkirjan.
Berivan Suleiman allekirjoitti, sillä hänen luottamuksensa viranomaisiin oli Suomeen tullessa suuri.