Valtiovarainministeriö julkaisi arvionsa Suomen talouden kehityksestä. Näkymä on synkkä.
Vielä keväällä uskottiin talouden piristyvän vuoden loppua . Nyt on selvää, että Suomi on loppuvuoden taantumassa. Vuonna 2023 bruttokansantuote pysyy viime vuoden tasolla.
Taantuman syy on ministeriön mukaan hintojen nousu, joka on vähentänyt kotitalouksien kulutusta. Toimialoista kärsii etenkin rakentaminen. Asuntokauppa ja sen seurauksena myös asuntojen rakentaminen ovat pysähtyneet korkojen nousun vuoksi.
Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun asiakkaat kotimaassa ja ulkomailla mieluummin tyhjäävät olemassa olevia varastojaan kuin tilaavat uutta.
Syitä optimismiin löytyy
Toisaalta ministeriöllä riittää uskoa siihen, että ensi vuosi on jo parempi. Uskoa synnyttävät ainakin seuraavat tekijät:
1. Ostovoima ja yksityinen kulutus. Energian ja raaka-aineiden halpeneminen hidastaa inflaatiota ja samalla palkat ja etuudet nousevat. VM näkee kotitalouksien kulutuksen voimakasta kasvua vuosina 2024 ja 2025.
2. Korkojen lasku. VM odottaa Euroopan keskuspankin alentavan ohjauskorkojaan vuoden 2024 syksyllä. Asuntolainoihin vaikuttavat markkinakorot saattavat laskea jo tätä aiemmin. Tämä tukee sekä yksityistä kulutusta sekä investointeja.
3. Varastot on kohta käytetty. Kun talouden tilanne synkkenee, suomalaisyritysten yritysasiakkaat ovat vähentäneet ostoja ja käyttäneet varastojaan. Kun varastot alkavat olla tyhjiä, kysyntä elpyy.
4. Työllisyys alkaa jälleen kasvaa kysynnän elpyessä – mikä tukee taas yksityistä kulutusta. Työllisyys notkahtaa loppuvuonna, mutta ministeriön arvion mukaan tilanne jää lyhytaikaiseksi.
Ministeriö uskoo, että tämän positiivisen kierteen voimasta myös maailmankauppa ”piristyy merkittävästi” vuonna 2024.
Investointinäkymät ovat ministeriön mukaan poikkeuksellisen valoisat, koska erilaisia vihreään siirtymään liittyviä hankkeita on ennätyksellisen paljon.
Yksityisten investointien odotetaan vähenevän tänä vuonna 3,6 prosenttia, mutta kääntyvän 1,1 prosentin kasvuun vuonna 2024. Seuraavana vuonna investointien odotetaan kasvavan 2,3 prosenttia.
Nollavuoden jälkeen kasvuun
Kuten yllä oleva kuva kertoo, tänä vuonna Suomen bruttokansantuote pysyy ministeriön arvion mukaan viime vuoden tasolla. Ensi vuonna talouden uskotaan kasvavan 1,2 prosenttia ja seuraavana 1,8 prosenttia.
Kuluvan vuoden osalta ennuste pysyi ennallaan, seuraavien vuosien osalta ennustetta laskettiin aavistuksen – 0,2 ja 0,1 prosenttiyksikköä.
Valtiovarainministeriön näkymä on aavistuksen optimistisempi kuin esimerkiksi Suomen Pankilla ja useimmilla muilla ennustajilla.
Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan uusiin elvytyspaketteihin ei ole tässä tilanteessa syytä.
– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin, hän toteaa.
Riskejäkin hän toki näkee inflaatiossa, koroissa, kulutuksessa Kiinan taloudessa ja nyt myös energiamarkkinoilla. Lisäksi viikonlopun tapahtumat Lähi-Idässä ovat lisänneet epävarmuutta epävarmuutta energiamarkkinoilla ja maailmantaloudessa.
Verotoimiakin syytä harkita
Julkinen talous jatkaa heikkenemistään. Palkkasumman hidas kasvu ja yksityisen kulutuksen hyytyminen hyydyttävät myös verotuloja.
– Verotulojen kasvu on ollut tänä vuonna aneemista, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
– Budjettiriihessä päätettyjen säästöjen kokonaisvaikutus on noin kolme miljardia euroa vuoden 2027 tasolla, mutta tulopuolen heikennys syö noiden säästöjen vaikutukset.
Tämä lisää painetta hallitukselle, joka on asettanut itselleen tiukan tavotteen julkisen talouden alijäämästä.
– Jotta päästäisiin yhden prosentin alijäämätavoitteeseen vuonna 2027, tarvittaisiin noin miljardin euron verran uusia toimia niiden lisäksi, jotka ovat vielä tekemättä, Pääkkönen sanoo.
Mikko Spolanderin mukaan julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa tulevina vuosina.
Spolanderin mukaan julkisen taloudenpidon vakauttaminen ei onnistu ilman säästöjä, verotoimia tai toimia, joilla tuetaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua.
– Kaikkia näitä tarvitaan, jotta julkisessa taloudenpidossa saadaan aikaan kestävä käänne, Spolander sanoo.
Kommentista voi lukea viestin, että ministeriössä toivottaisiin myös veronkorotuksia – jollaisiin hallitus ei ole ollut toistaiseksi halukas.
Spolander muistuttaa, että nykyisen näkymän mukaan Suomen kokonaisveroaste on jo rakenteellisista syistä Suomessa laskussa.
– On vaikea nähdä sellaista kokonaisuutta, jossa ei olisi säästöelementtejä, verokertymää ylläpitäviä elementtejä ja elementtejä, joilla tuetaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, hän sanoo.
Spolanderin mukaan suunnitelma, jossa olisi elementtäjä näistä kaikista, olisi ”sovelias kokonaisuus”.
Katso koko tiedotustilaisuus alta.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 10. lokakuuta kello 23 saakka.
Klo 17.46. Budjettiriihessä päätettyjen säästöjen kokonaisvaikutusta tarkennettu.