Kasviperäiset ruokatuotteet ovat lisääntyneet kauppojen hyllyillä.
Erityisesti maitoa ja jugurttia korvaavat tuotteet ovat jo yleistyneet laajaan käyttöön. Lihaa korvaavista kasviperäisistä tuotteista suomalaisille tuttuja ovat puolestaan esimerkiksi Härkis ja Nyhtökaura.
Myös kananmunaa korvaavia tuotteita kehitellään erilaisista kasviproteiineista. Vegaanista ruokavaliota noudattaville, allergikoille tai liiallista huonoa kolesterolia välttelevälle kananmunaa korvaavat erilaiset vaihtoehtoiset tuotteet voivat olla tervetulleita.
Toistaiseksi ei ole kuitenkaan onnistuttu kehittämään valmistetta, joka kattaisi kaikki kananmunan käyttötarkoitukset.
Uuselintarvikkeen kehittäminen ja valmistaminen on työlästä, ja tuotteen saaminen kauppojen hyllyille vaatii myös luvan. Selvennetäänpä tilannetta:
Perinteinen kasviproteiini:
Perinteisillä kasviproteiineilla tarkoitetaan esimerkiksi herneistä, monista pavuista ja kikherneistä saatavaa proteiinia. Esimerkiksi Nyhtökaura ja Härkis ovat kasviproteiinia sisältäviä tuotteita.
Perinteisiä kasviproteiineja käytetään myös esimerkiksi erilaisten vegaanisten kananmunankorvikkeiden raaka-aineina. Toistaiseksi esimerkiksi Suomessa ei ole kaupoissa laajasti vakiintunutta kananmunaa korvaavaa tuotetta.
Tämän jutun pääkuvan paikalla olevassa videossa ”munakokkelia” valmistetaan saksalaisen Lovely Day Foodsin herneproteiinipohjaisesta tuotteesta. Se on Saksassa paikallisesti ammattikeittiöiden käytössä.
Uuselintarvike:
Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan uudenlaisia elintarvikkeita tai ainesosia, jotka eivät aiemmin ole olleet käytössä EU:n alueella. Siksi näiden tuotteiden turvallisuus kuluttajalle varmistetaan hyväksymismenettelyllä.
Uuselintarvikelupa tarvitaan esimerkiksi perinteiselle kasviperäiselle proteiininlähteelle, jos sen molekyylirakennetta muutetaan tuotantoprosessissa. Tällainen on esimerkiksi suomalaisen elintarvikeyrityksen Apetitin kehittämä rypsipohjainen kasviproteiini, joka on toistaiseksi vasta ammattikeittiöiden käytössä.
Uuselintarvikelupa tarvitaan myös elintarvikkeille, joiden valmistuksessa käytetään eläin- tai kasvisoluja, mikrobeja tai leviä. Tällainen on esimerkiksi suomalaisen ruokateknologiayrityksen Solar Foodsin mikrobisoluista tuottama proteiinijauhe. Solar Foodsin yksisoluproteiini on saanut uuselintarvikeluvan Singaporessa, mikä tarkoittaa että tuotteiden myynti on siellä sallittua. Proteiiniraaka-ainetta on tarkoitus käyttää rikastamaan elintarvikkeiden proteiinipitoisuutta. Sille on haettu uuselintarvikelupaa myös Yhdysvalloista ja Euroopan Unionista.
Uuselintarvikkeiksi luokitellaan myös hyönteisproteiinit. EU:ssa kaikkiaan neljä hyönteisraaka-ainetta on toistaiseksi saanut uuselintarvikkeena myyntiluvan.