Suomessa on jopa yli kolme miljoonaa saunaa. Saunan käyttöön suhtaudutaan kuitenkin leväperäisesti, arvioivat Onnettomuustutkintakeskus Otkesin ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin asiantuntijat.
Sähkösaunojen tulipalojen taustalla on usein osaamattomuus tai vahinko. Sähkösaunojen käyttöopastukseen liittyvistä velvoitteista esimerkiksi asunnon oston tai vuokrauksen yhteydessä ei ole selkeästi säädetty, kertoo SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta.
Suomessa on esimerkiksi yhä enemmän ihmisiä, joiden kulttuuritaustat ovat ulkomailla.
– Läheskään kaikki eivät saa vanhemmiltaan saunan käyttöoppia perimätietona, vaikka osa pitää taitoja itsestäänselvyytenä, kertoo Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Ylimääräinen tavara saunassa on riski
Sähkösaunojen palot syttyvät yleisimmin kuuman kiukaan lähellä olevasta tavarasta. SPEKin Kari Telaranta nimeää kaksi tyypillistä tapausta:
– Saunassa kuivataan pyykkiä narulla, joka pettää, ja pyykit putoavat kiukaan päälle tai saunaa käytetään varastona, ja kiuas menee päälle vahingossa.
Viime sunnuntaina Vantaan Hakunilassa viisi kuolonuhria vaatinut asuntopalo syttyi alustavien tietojen mukaan saunasta, jossa oli jonkin verran ylimääräistä tavaraa. Palon syttymissyy ei ole tiedossa, eikä se, onko tavaralla osuutta syttymiseen.
Vuonna 2016 Helsingin Vuosaaressa asunnon saunassa syttynyt tulipalo vaati äidin ja kolmen lapsen hengen. Saunassa säilytettiin jonkin verran kenkiä ja vaatteita.
Kiukaiden käyttöliittymät vaarallisia
Vuosaaren palon syttymissyy ei koskaan vahvistunut, mutta Otkesin Kai Valosen mukaan saunan epäillään menneen itsekseen päälle yöllä. Tämä sytytti kiukaan tuntumassa olleet tekstiilit tuleen.
– Mahdollisesti joku perheenjäsenistä, ehkä lapsista, on kääntänyt kiukaan ajastimen vahingossa päälle. Se on raksuttanut monta tuntia, ja sauna on alkanut lämpenemään yöllä.
Monissa kiukaissa ei Valosen mukaan ole mitään merkkivaloa, joka kertoisi, että sauna on päällä.
– Monien kiukaiden ajastin- ja lämpökytkimet ovat kiukaan alaosassa, mihin ei näe kunnolla. Kytkimiä ei erota helposti toisistaan, Valonen sanoo.
Myös SPEKin Kari Telarannan mukaan sähkösaunojen käyttövirheet liittyvät usein kiukaiden käyttöliittymiin.
Mahdollista on, että asukas yrittää saada saunan päälle, mutta vääntää vahingossa ajastinkelloa.
– Sauna ei lämpene heti, joten asukas luovuttaa, ja sauna meneekin ajastuksen takia myöhemmin päälle.
Suosituksia ei noudateta
Sähkökiukaiden ajastinkelloa ei lasketa alan säädösten mukaan etäohjattavaksi laitteeksi, Telaranta muistuttaa. Se ei siis tarvitse etäohjaus-standardien mukaisia varo-ominaisuuksia.
– Etäohjauslaitteiston standardit vaatisivat esimerkiksi sensorin, joka estää kiukaan lämmittämisen, jos sen päällä on tavaraa. Nyt tätä ei kiukaissa yleensä ole.
Telarannan mukaan kiukaiden suunnittelussa voisi hyödyntää keittiön liesissä käytettäviä varotoimitekniikoita.
Vuosaaren saunapalon jälkeen Otkes antoi suosituksen, jonka mukaan kiukaiden käyttöliittymiä pitää parantaa. Muutosta ei ole näkynyt etenkään halvoissa kiuasmalleissa.
– Toivoisimme, että etenkin isot rakennusyhtiöt miettisivät tätä puolta, kun hankkivat asuntoihin sähkösaunoja kustannustehokkaasti. Suomi on myös pullollaan vanhan mallin sähkökiukaita, joiden uusiminen on pitkä tie, Valonen sanoo.
Suomen saunojen kiukaat ovat Valosen mukaan pääosin EU-standardien mukaisia. Suomesta on yritetty viestiä EU:lle standardien puutteista, mutta edistys on hidasta.
SPEKin Telarannan mukaan yksi parhaista tavoista ehkäistä saunapaloja olisi se, että Otkesin antamat suositukset otettaisiin aidosti käyttöön.
– Nyt näin ei valitettavasti ole, hän sanoo.
Noin sata sähkösaunapaloa vuosittain
Jos saunaa käyttää tavaroiden varastoimiseen, Valonen suosittelee poistamaan sulakkeet, jotta saunaa ei saa päälle vahingossakaan. Jos varastointi on pitkäaikaista, Telaranta suosittelee irrottamaan koko kiukaan.
Suomessa on Telarannan mukaan vuosittain noin kolmesataa saunapaloa, joista yli kaksisataa sattuu kesämökeillä ja maatiloilla puulämmitteisissä saunoissa, ja loput asuntojen sähkösaunoissa. Yhteensä saunapaloissa kuolee vuosittain muutama ihminen.
Sähkösaunan palo voi syttyä myös kiukaan teknisen vian vuoksi, mutta selvästi yleisin syy on Telarannan mukaan inhimillinen virhe.
– Ihminen yliarvioi omat kykynsä ja aliarvioi omat riskinsä. Tämä on meille kaikille tyypillistä kulttuuriin ja taustaan katsomatta, hän sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 11. lokakuuta 2023 kello 23:een asti.