Viikonloppuna leimahtanut Israelin ja Hamasin välinen väkivalta on siirtänyt koko maailman huomion Lähi-itään.
Kiistan toinen osapuoli, Gazan aluetta hallitseva islamistinen äärijärjestö Hamas teki viikonloppuna poikkeuksellisen tuhoisan iskun Israeliin.
Mutta, mikä Hamas oikein on?
Yle kysyi asiaa Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Timo R.Stewartilta.
Hamas on vuonna 1987 perustettu palestiinalainen poliittinen puolue ja islamistinen järjestö. Miksi sitä kutsutaan uutisissa terroristijärjestöksi?
– Hamasista puhutaan terroristijärjestönä, koska se käyttää väkivaltaa siviilejä kohtaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hamas ei tunnusta Israelia ja yrittää saada haltuunsa koko historiallisen Palestiinan alueen eli sekä Israelin miehittämät alueet että Israelin valtioon kuuluvat alueet.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vertasi Hamasin viikonloppuista hyökkäystä terrorijärjestö Isisin iskuihin. Miksi?
– Vertauksen tarkoitus oli todennäköisesti osoittaa, kuinka raakaa väkivaltaa Hamas viikonloppuisessa hyökkäyksessä käytti. Netanjahu myös ehkä halusi viestittää, että Hamasilla Isisin tapaan ei ole legitimiteettiä. Israel siis näkee Hamasin läpeensä pahaksi liikkeeksi, jonka kanssa se ei voi neuvotella.
Onko Hamasilla sitten jotain yhteistä Isisin kanssa?
– Isisiä ja Hamasta yhdistää se, että molemmat käyttävät terrorismia vaikuttamiskeinona. Molempia myös motivoi islamismi, eli poliittisen islamin näkemykset. Siihen yhtäläisyydet päättyvät. Hamas on Isisiä maltillisempi islamin toteuttamisessa. Hamas tavoittelee elintilaa palestiinalaisille Palestiinan alueella. Se ei pyri rajoja ylittävään kalifaattiin kuten Isis.
Mikä on Hamasin asema kansainvälisessä yhteisössä?
– Hamasilla ei ole asemaa kansainvälisessä yhteisössä terrorismistatuksen takia.
– Israel ja länsi eivät tunnusta Hamasia eivätkä tue sitä kehitysavun keinoin. On kuitenkin eräänlaista näytelmää, kun hallitukset sanovat, etteivät ne neuvottele Hamasin kanssa. Hamas on vastannut Gazan asukkaista vuosia ja monia asioita koordinoidaan Hamasin kautta. Esimerkiksi YK koordinoi toimintaansa Hamasin kanssa ja länsi toimittaa humanitääristä apua palestiinalaisalueille, vaikkei neuvottele Hamasin kanssa. Jotkut valtiot kuten Iran tukevat Hamasia avoimesti.
Millaista väkivaltaa Hamas on aiemmin tehnyt siviileille?
– Vuosien varrella Hamas on noussut julkisuuteen itsemurhapommitusten, siviilikaappausten ja raketti-iskujen takia. Vuodesta 2007, Israelin aloitettua Gazan saarron, Hamasin mahdollisuudet iskeä Israelia vastaan ovat vaikeutuneet. Saarrettu Hamas alkoi ensin ampua kranaatteja ja kotitekoisia raketteja Israeliin. Vuosien aikana palestiinalaisten kyky rakentaa raketteja ja ampua niitä israelilaiskaupunkeihin on parantunut. Hamas näyttää tekevän siviiliväestöön kohdistuvia iskuja tarkoituksella. Iskuja on tutkittu sotarikoksina.
Hamas on pitänyt valtaa käsitellyllä Gazan kaistalla vuodesta 2007. Millainen yhteiskuntajärjestys siellä on?
– Hamas ei järjestä vaaleja. Se hajottaa mielenosoituksia, vainoaa poliittista oppositiota eikä aja avointa yhteiskuntaa. Yhteiskuntajärjestys on autoritäärinen ja perustuu sharialakiin. Palestiinalaisista valtaosa on sunnimuslimeja, mutta palestiinalaisalueet eivät ole kaikkein konservatiivisimpia yhteiskuntia Lähi-idässä. Jossain määrin Hamas siis joutuu sopeutumaan siihen, mitä väestö on valmis hyväksymään.
Hamasin poliittinen vastustaja on Länsirannalla valtaa pitävä palestiinalaishallinnon valtapuolue Fatah. Mistä maltillisen Fatahin ja ääriliike Hamasin kiistassa on kyse?
– Fatahin ja Hamasin välisessä kiistassa kyse on vallasta. Fatah perustuu sekulaariin nationalismiin, jossa on vasemmistolaisia sävyjä. Hamasilla on puolestaan ollut lähtökohtaisesti enemmän poliittisen islamin perustuvia näkemyksiä. Hamas nousi aikanaan protestiliikkeenä. Vuonna 2006 Hamas voitti vaalit ja muodosti hallituksen. Hamas menestyi osittain siksi, että Fatah solmi Israelin kanssa sopimuksia, jotka eivät miellyttäneet palestiinalaisia. Fatah oli valmis hyväksymään kahden valtion ratkaisun, eli palestiinalaisvaltion, joka sijaitsisi Länsirannalla, Gazassa ja Itä-Jerusalemissa.
Millainen kannatus Hamasilla on palestiinalaisalueella?
– Hamasin tosiasiallista kannatusta on vaikea mitata, koska Gaza ja Länsiranta eivät ole poliittisesti vapaita. Edellisissä vaaleissa vuonna 2006 Hamasin kannatus oli 44 prosentin luokkaa. Galluppien mukaan Hamasin valtakauden aikana ihmiset eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, miten asiat hoidetaan Gazassa.
Onko Hamas yrittänyt sopia Israelin kanssa rauhankeinoin?
– Palestiinalaisalueiden ja Israelin väliset rauhanneuvottelut ovat toistuvasti epäonnistuneet. Hamas ei ole osallistunut niihin. Merkittävin edistys saavutettiin 30 vuotta sitten. Tuolloin Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö PLO tunnustivat toisensa. Sovittiin palestiinalaishallinnosta Gazassa ja Länsirannalla. Ajatuksena oli neuvotella rajoista ja Jerusalemin asemasta viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rajoista ei ole neuvoteltu. Gaza on yhä saarrettu ja Länsirannalla arki pyörii yhä väliaikaiseksi tarkoitettujen mekanismien pohjalta. Tämä ei tietenkään lisää hyvinvointia alueella.
Miten vuosia jatkunut elämä epävarmoissa oloissa on näkynyt palestiinalaisten arjessa ja vaikuttanut heihin?
– Sekä Hamas että Israel harjoittavat väkivaltaa palestiinalaisia kohtaan miehitetyillä alueilla. Israel sallii juutalaisten rakentaa siirtokuntia miehittämilleen alueille Länsirannalla. Vuosia kestänyt Gazan saarto on kurjistanut elinoloja.
– 90-luvun lapset ehkä kasvoivat rauhassa ja heillä oli toivoa paremmasta tulevaisuudesta, mutta 2000-luvulla syntyneet ovat nähneet verisiä tapahtumia toistensa perään ja kasvaneet elämään ilman toivoa paremmasta. Osa palestiinalaisista on radikalisoitunut ja kannattaa aseellista vastarintaa.