Siitepölykausi oli tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.
Kausi alkoi tänä vuonna jo helmikuussa ja jatkui lokakuulle. Yliopiston mukaan ilmastonmuutos on aikaistanut monen lajin kukintaa.
Helmikuussa Suomeen kulkeutui Euroopasta pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä ennen paikallisen kukinnan alkamista.
Loppupäästä siitepölykautta pidensi pujolle sukua olevan tuoksukin siitepölyn kulkeutuminen Suomeen poikkeuksellisen usein syksyn aikana.
Tyypillisesti tuoksukin siitepölyä havaitaan Suomessa pienissä määrin ja vain yksittäisinä päivinä elo-syyskuussa. Tänä vuonna tuoksukin siitepölyä kulkeutui Suomeen elokuun lopusta lähtien lähes joka viikko lokakuun puolelle saakka.
Lisäksi tuoksukin siitepölyn pitoisuus ilmassa oli yksi korkeimmista Suomessa koskaan havaituista pitoisuusmääristä.
– Muutama vuosi sitten pähkinäpensas aloitti Lounais-Suomessa kukintansa jo tammikuussa. Kun tuoksukin siitepölyä kantautuu lähes joka vuosi vielä lokakuussa, siitepölykausi kestää pahimmillaan tammikuusta lokakuuhun. Ilmastonmuutoksen on jo todettu aikaistaneen monen lajin kukintaa ja tuoksukin leviäminen pohjoisemmaksi Euroopassa jatkuu, toteaa dosentti, aerobiologi Annika Saarto Turun yliopistosta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta 14. lokakuuta kello 23 asti.