Hämeen poliisi perusti tämän vuoden keväällä nuorten väkivaltaan ja rikoksiin erikoistuneen tutkintaryhmän. Projekti kulkee nimellä Katu.
Nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut huomattavasti. Yle uutisoi maaliskuussa vuonna 2022 tilastoiduista rikoksista, joista epäiltiin alaikäisiä tekijöitä.
Pelkästään Hämeessä 15–17-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen väkivaltarikosten määrä nousi noin 54 tapauksesta 80 tapaukseen. Kaikkien rikosepäilyjen määrä puolestaan kasvoi alle 300:sta noin 440 rikokseen.
Tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Ville Mattila kertoo, että myös muualla Suomessa on perustettu nuorisorikollisuuteen keskittyviä tutkintaryhmiä. Häme ei siis ole poikkeus.
– Tällä hetkellä rikoksia tekee varsinkin Hämeessä melko pieni ryhmä. Kun näihin rikoksiin keskittyvät tietyt tutkijat, tekijät tulevat tutuiksi ja rikosten selvittäminen on helpompaa.
Nuorison tekemät väkivaltarikokset ovat keskittyneet Hämeessä Lahden ja Heinolan keskustoihin.
Nuoret erityisasemassa rikosprosessissa
Tutkintaryhmään valikoituneilla on entuudestaan kokemusta toimimisesta nuorten kanssa.
Mattila sanoo, että nuoret ovat rikosprosessissa erityisasemassa, ja uuden lakimuutoksen myötä heidän tekemiään rikoksia pitää priorisoida.
– Nuorten tekemissä rikoksissa tehdään moniammatillista yhteistyötä ja ollaan yhteydessä aika moneen tahoon. Esimerkiksi kuulustelua varten täytyy olla yhteydessä avustajaan, sosiaalityöntekijöihin sekä vanhempiin. Nyt heillä, jotka näitä rikoksia tutkivat, on ymmärrystä rikosprosessin erityisluonteisuudesta.
Mattilan mukaan ryhmän toiminnasta on hyviä kokemuksia, vaikka tuloksia ei voida verrata siihen, millainen tilanne olisi, jos Katu-projektia ei olisi perustettu.
– Tuntuu siltä, että olemme saaneet tilanteen hieman rauhoittumaan.
Mattila arvelee, että nuorisorikollisuuden kasvu on muoti-ilmiö.
– Muita syitä en osaa sanoa. Nuoret ovat hyviä kopioimaan toimintamalleja toisiltaan.
Nuoret tekevät rikoksia yleensä ryhmässä
Mattilan mukaan nuorisorikollisuudessa on tyypillistä, että rikoksia tehdään ryhmänä ja uhriin käytetään ylivoimaa. Usein rikoksiin liittyy muitakin nuoria kuin vain rikoksen tehneitä.
– Usein on yksi tai kaksi päätekijää. Loput saattavat olla mukana, mutta eivät käytä väkivaltaa.
Yleensä nuorten tekemä väkivalta on lyömistä tai potkimista, mutta joskus rikoksissa on käytetty myös jotain välinettä. Tavoitteena on usein saada uhrilta jotain omaisuutta.
– Uhrilla saattaa olla hienompi takki tai vyö, jota teolla tavoitellaan.
Rikosten tekijöitä yhdistää tyypillisesti heikompi sosio-ekonominen asema. Melko usein rikosten tekijällä on maahanmuuttaja- tai laitostaustaa.
– Joissakin tilanteissa tekijä on lähtenyt mukaan jännityshakuisuudesta.
Mattila muistuttaa, ettei Hämeessä ole katujengin määritelmää täyttäviä porukoita, vaan ryhmät ovat hajanaisia. Mattilan mukaan poliisilla on melko hyvin tiedossa Hämeen alueen päätekijät.
Matkustuskieltoja ja kotiintuloaikoja
Osa tekijöistä on alle 15-vuotiaita, jotka eivät ole teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Heidän tapauksensa ei etene syyttäjälle, mutta poliisi silti selvittää rikokset. Rikoksista voi seurata velvollisuus korvata vahinkoja.
Nuorten kohdalla poliisilla on käytössä samat pakkokeinot kuin täysikäisillä.
– Joudumme tekemään suhteellisuusperiaatteen mukaista punnintaa siitä, mikä on nuorelle järkevin ratkaisu.
Esimerkiksi joillekin nuorille on asetettu matkustuskieltoja niin, että heidän täytyy olla kotona tavoitettavissa tiettynä aikana tai he eivät saa mennä ydinkeskustan alueelle, jossa he ovat tehneet rikoksia.
– Meidän mielestä tällä on ollut vaikutusta nuoriin. Olen myös saattanut asettaa ilmoittautumisvelvoitteen. Esimerkiksi perjantaisin täytyy tulla poliisilaitokselle ilmoittautumaan. Siten pidämme nuoren mielessä sen, mitä saattaa käydä, jos hän syyllistyy edelleen rikoksiin.
Lopulta ongelman aiheuttaa hyvin pieni joukko nuoria. Mattila haluaa kuitenkin muistuttaa vanhempia, että on tärkeää tietää, missä oma lapsi liikkuu.
– Sillä on suuri merkitys, että vanhemmat välittävät ja jaksavat olla kiinnostuneita.