Marja-ala on ollut suurennuslasin alla ihmiskauppaepäilyjen vuoksi. Tuorein epäily tuli julkisuuteen viime viikolla.
Tässä jutussa kerrotaan, mitä ihmiskauppa tarkoittaa, millaisia muotoja sillä voi olla ja miten se ilmenee Suomessa.
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
Ulkomaiseen työvoimaan liittyvissä tapauksissa voi olla epäilyjä ihmiskaupasta, mutta kyse saattaa olla myös huonosta perehdytyksestä tai ammattitaidottomuudesta.
Rikosylikomisario Hannu Kortelaisen mukaan julkisuudessa käsitellyissä, marjanpoimijoihin liittyvissä tapauksissa ollaan selkeimmin ihmiskauppatunnusmerkistön äärellä.
– Heitä ei ole tänne väkisin tuotu, mutta matkan varrella olosuhteet ovat muotoutuneet ihmiskaupan tunnusmerkistöön liittyviksi, Kortelainen sanoo.
Maahanmuuttovirasto Migrillä on Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jonka tilastoissa työvoiman hyväksikäyttö näkyy selkeimmin kuin muut ihmiskaupan muodot.
Auttamisjärjestelmä on valtion viranomainen ja se tilastoi, mistä syystä ihminen on tullut heidän asiakkaakseen. Tilasto ei kuitenkaan kerro sitä, onko ihmiskauppaa tapauksessa oikeasti tapahtunut.
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
Jos ihminen rekrytoidaan Suomeen esimerkiksi myyntityöhön, lastenhoitajaksi tai siivoojaksi, mutta päätyykin myymään seksiä, voi hän olla seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhri.
Elokuvista tuttuja asetelmia ovat ne, että seksityöhön pakotettu henkilö on lukittuna kellarikomeroon tai häneltä on otettu passi pois. Kortelaisen mukaan tätä ei juuri Suomessa tapahdu.
– Suurin osa tutkintaan tulleista jutuista ovat sellaisia, että seksin myyjät ovat tienneet mihin työhön ovat tulleet. Olosuhteet ovat sitten syystä tai toisesta muotoutuneet sellaisiksi, että niissä on ihmiskaupan tunnusmerkkejä, Kortelainen sanoo.
Läheltä piti -tilanteita on ollut, mutta kun joku osatekijä ei ole täyttynyt, tuomiot ovat tulleet parituksesta. Parituksessa ja ihmiskaupassa on samoja piirteitä, mutta ihmiskaupassa on enemmän uhrin hallintaa ja riistoa.
Pakkoavioliitoissa voi olla ihmiskaupan tunnusmerkkejä
Pakkoavioliittoa ei ole mainittu rikoslaissa, mutta siihen sovitellaan ihmiskaupparikosten tunnusmerkistöä.
– Avioliitoissa on paljon kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja uskonnollisia näkökulmia, ja ne tekevät tulkinnan haasteelliseksi.
Pakkoavioliitot on Kortelaisen mukaan pidettävä visusti erillään järjestetyistä avioliitoista, jotka kulttuurista riippuen voivat olla hyvinkin tavallisia.
Pakkoavioliitot tulevat viranomaisille tutkintaan pääasiassa lähisuhdeväkivallan kautta. Suomessa ilmiö on Kortelaisen mukaan hyvin pieni, ja kulttuurisista syistä todellisten pakkoavioliittojen määrää on mahdoton arvioida.
Lähisuhdeväkivallan kautta esiin tulevat tapaukset voivat olla vain jäävuoren huippu.
Alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on harvinaista, mutta hatkanuoret voivat olla vaarassa
Suomeen perustettiin vuoden 2021 alussa ihmiskaupparikostutkintaryhmä. Kolmen toimintavuoden aikana eteen ei ole tullut yhtään alaikäisiin kohdistuvaa ihmiskauppatapausta.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tiedossa on vuodelta 2021 yksi alaikäinen, joka on voinut joutua ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Sen sijaan 27 auttamisjärjestelmän asiakasta oli joutunut ulkomailla ihmiskaupan uhriksi.
– Kun tietää Suomen lainsäädännön, alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on parittajalle tai ihmiskauppiaalle liian riskialtis. Asiakkaatkin ovat valistuneita: tieto kyllä leviäisi nopeasti, jos esimerkiksi seksipalveluissa olisi alaikäisiä, Kortelainen sanoo.
Hän näkee riskejä esimerkiksi koulukodeista karkuun lähtevien tyttöjen kohdalla: jos karkumatkalla pitää löytää yönsijaa ja rahaa, voi seksuaalisen hyväksikäytön ja jopa ihmiskaupan riski kasvaa.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 18. lokakuuta klo 23 saakka.