Ruotsin lippu, sinikeltaiset paidat ja ruotsin kieli – siinä tunnusmerkkejä, joiden välttelemistä moni ruotsalainen on pohtinut maanantai-illan terroriteon jälkeen.
Maanantai-iltana kaksi ruotsalaista kuoli Brysselissä, kun terroristijärjestö Isisin tukijaksi itsensä nimennyt mies ampui kohti ruotsalaisia jalkapallokannattajia.
Kaupungissa oli tuolloin ruotsalaisia jalkapallofaneja Ruotsin ja Belgian välisen EM-karsintaottelun vuoksi. Vielä ennen ottelua Belgian kansallisstadionilla oli paljon sinikeltaista väriä.
Kun tieto terroriteosta saavutti jalkapallofanit ennen ottelun alkua, stadionilla sinikeltainen väri väheni. Silminnäkijöiden mukaan fanipaitoja riisuttiin pois.
Ottelua katsomassa ollut Per-Åke Persson sanoo, että kaikki ottivat lopulta sinikeltaiset pois päältä. Hän joutui olemaan stadionilla ottelun alun jälkeen aamuyöhön.
Hän ja monet muut paikalla olleet ruotsalaiset huomasivat ampumisen ottelun ensimmäisen puoliajan aikana.
– Stadionilla oli epämiellyttävä, painostava ja hyvin ahdistava tunnelma yhdessä olleiden ruotsalaisten katsojien keskuudessa.
Ruotsin maajoukkueen pelaajat saivat tietää tapahtuneesta puoliajalla.
Poliisi varmisti kuninkaallisen stadionin siltä varalta, että ampuja tulee sinne. Per-Åle ja muut ruotsalaiset olivat ajatelleet poistuvansa paikalta puoliajalla taksilla, mutta heidät ohjattiin takaisin katsomoon.
– Ei minua pelottanut kuin se, että stadionilta piti päästä myös pois.
Ruotsalaisille tuntien odotus
Poliisi päästi ensimmäisiä katsojia stadionilta lähellä puoltayötä, tunteja ampumisen jälkeen.
Kaikki ruotsalaiset koottiin isoon yleiseen tilaan, jossa heitä oli Per-Åken mukaan ehkä noin 400. Poliisi alkoi järjestämään ruotsalaisille kuljetuksia. Jokaisen piti tunnistautua ja antaa hotelli- ja paluulentotietoja.
– Moni otti sinikeltaiset pois päältä stadionilla. Kun lähdimme sieltä, kenelläkään ei ollut sinikeltaisia päällä. Toisilla ei ollut muita vaatteita, ehkä hekin selvisivät.
Per-Åken seurue oli hotellilla puoli neljän aikaan aamuyöstä.
Ruotsalaiset varovat kansallisvärejä
Per-Åke kuvaa tapahtunutta kauheaksi ja rankaksi. Hän toivoo, että tuntemus helpottaa kotiväen luona ja pitkällä halauksella. Hän ei reissaa otteluissa kovin usein ja aikoo lähteä myös uudelleen.
Silti hän päivittelee nopeasti muuttunutta turvallisuustilannetta.
Sama tunne on monella muulla ruotsalaisella.
– Ulkomaille matkatessa täytyy nyt olla varovainen ja yrittää olla näyttämättä ruotsalaisuuttaan, sanoo Eskil Sundkvist päivä terrori-iskun jälkeen Tukhomassa.
Sundkvist ei ole ainoa, joka sanoo miettivänsä jatkossa esimerkiksi sitä, aikooko hän puhua ulkomailla ruotsia.
Ruotsalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt.
– On tuntunut, että olemme maailman tapahtumien ulkopuolella, mutta nyt tapahtumat tulevat iholle, sanoo Soli Habolin.
Habolin pitää tilannetta epätodellisena. Ruotsalaisuus on hänen mukaansa uhattuna.
Koraanien poltot yhdistetään uhkaan
Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan ruotsalaisuutta ei pidä peitellä.
– Ruotsalaisten pitää voida kulkea ylpeänä ruotsalaisuudestaan, hän sanoi terrori-iskun yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ruotsalaiset yhdistävät heihin kohdistuvan uhan johtuvan Ruotsin lukuisien islamin pyhän kirjan Koraanin poltoista. Polttoja käytetään myös valeuutisiin Ruotsia vastaan.
Per-Åke Persson ihmettelee poliitikkojen kädettömyyttä polttojen ehkäisyssä. Poltot tulevat hänelle ensimmäisenä mieleen ruotsalaisiin kohdistuneiden iskujen syynä.
– Kiroan Koraanien poltot. Kuinka ne voidaan sallia? Että toisten uskonkappaletta häväistään.
Tunisialaiseksi tunnistettu 45-vuotias iskun tehnyt oli viranomaistietojen mukaan muuttanut Ruotsiin Italiasta vuonna 2016. Ruotsin karkotettua miehen, Belgia hylkäsi myöhemmin hänen turvapaikkahakemuksensa. Sekä Italian että Belgian viranomaisilla oli epäilyjä siitä, että hän saattaisi olla turvallisuusuhka.
Marie Wirz ei ole siksi yllättynyt iskusta. Koraaninpoltot ja Ruotsin jengiampumiset ovat muuttaneet turvallisuustilanteen Ruotsissa, eikä isku ulkomailla tullut yllätyksenä.
– Tilanne on muuttunut täysin siitä, mihin olemme tottuneet. Oikeastaan en ole erityisen yllättynyt.