Suomalaisessa eläke- ja talouspolitiikassa työurien pidentäminen on ollut jo pitkään keskeinen tavoite.
– Kyllä meidän pitäisi saada kaikenikäiset pysymään työelämässä, jotta meillä riittäisi työvoimaa- ja veronmaksajia. Se on merkittävää yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti, sanoo erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitokselta.
Huolta herättää kuitenkin työuransa loppupuolella olevien työllisyysaste.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa 60-64-vuotiainen työllisyysaste on vähän alle 70 prosenttia. Suomessa heidän työllisyysasteensa on vähän alle 60 prosenttia eli ero on kymmenen prosenttiyksikköä, sanoo erikoistutkija Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksesta.
Lisäksi moni jää eläkkeelle vuosia ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.
– Tällä hetkellä noin 60 prosenttia pysyy työelämässä alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Melko suuri osa poistuu siis työelämästä jo ennen sitä. Suurin tekijä on työkyvyttömyyseläkkeet, jonne poistuu noin 20-25 prosenttia ja toinen iso tekijä on työttömyys, jonka takia työura päättyy ennenaikaisesti noin 15 prosentilla, sanoo Järnefelt.
Työkyvyttömyys on tietenkin ymmärrettävä syy, mutta Ruotsiin ja Norjaan verrattuna moni konkari näyttää silti jäävän liian aikaisin sivuun työelämästä? Miksi näin?
Taustalla monia syitä
Yksi syy löytyy historiasta.
– Ruotsissahan on se periaate, että irtisanomiset tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi kohdistetaan viimeksi palkattuihin. Suomessa on saatettu hyödyntää irtisanomisissa vanhempien työntekijöiden kohdealla niin sanottua eläkeputkea. Tämä käytäntö on lainsäädännöllä poistumassa, mutta Ruotsissa ehkä toisen toimintatavan ansiosta tuetaan työkykyä varhaisemmassa vaiheessa ja moninaisemmin, jotta ura voisi jatkua pitkään, sanoo Ruokolainen.
Ja toinen syy löytyy historian muokkaamista asenteista ikääntyvää työntekijää kohtaan.
– Konkarin työhönpääsyä ja työuran jatkamista vaikeuttaa ikäsyrjintä. Noin kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista kertoo kohdanneensa työssään ikäsyrjintää, sanoo Ruokolainen.
Vanhempaan ikään liittyy Ruokolaisen mukaan edelleen paikkaansa pitämättömiä myyttejä ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat kielteisesti rekrytointiin, vanhempien työntekijöiden asemaan työssä sekä konkareiden omiin käsityksiin itsestään.
– Ajatellaan, että vanhemmilla työntekijöillä on enemmän sairauspoissaoloja kuin nuoremmilla työntekijöillä tai että heillä työkyvyttömyyseläkkeen riski on suurempi. Kuvitellaan, että he oppivat heikommin uusia asioita tai vastustavat työelämän muutoksia. Nämä myytit eivät pidä tutkimusten mukaan paikkaansa, sanoo Ruokolainen.
Vanhempi työntekijä on voinut esimerkiksi kokea, että on jäänyt jälkeen palkkauksessa, koulutustilaisuuksissa ja urakehityksessä.
– Osaamista on saatettu vähätellä ja hänet on työnnetty vähän kuin työyhteisön ulkokehälle ”kun se on kuitenkin jäämässä kohta eläkkeelle” -asenteella. Välttämättä työnantajalla ei suinkaan ole tällaista pyrkimystä, mutta työntekijälle on voinut tulla tunne, että minua ei täällä enää kaivata, sanoo Ruokolainen.
”Pitäkää tunkkinne” -tunne ei puolestaan ole kovin motivoiva ja ruokkii helposti halua jäädä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista.
– Työoloilla ja sillä millaisena työ koetaan on merkitystä työntekijöille ja sille missä iässä he sitten valitsevat jäävänsä eläkkeelle, sanoo myös Järnefelt.
Työurakeskustelu tavaksi
Eläketurvakeskuksen viimevuotisen tutkimuksen perusteella tilanne näyttäisi olevan menossa parempaan suuntaan.
Työnantajilla on kyselyn mukaan yli 55-vuotiaiden taidoista pääasiassa myönteinen mielikuva, ja myös halua palkata yli 55-vuotiaita. Yli 80 prosenttia työnantajista sanoi kiinnittävänsä huomiota työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja tarjoavansa kiinnostavia ja haastavia työtehtäviä kokeneille työntekijöilleen.
Yhtä moni työnantaja oli myös valmis tekemään joustoja työajoissa tai työjärjestelyissä työntekijän iän tai terveyden vuoksi. Mittavampiin muutoksiin kuten työntekijän sijoittamiseen toisiin työtehtäviin oli ainakin jossain määrin valmis noin puolet työnantajista.
Ruokolainen ei ole silti ihan vakuuttunut.
– Työnantajien asenteet vanhempia työntekijöitä kohtaan näyttäisivät parantuneet, mutta jos katsomme toimenpiteitä, joilla vanhempien työntekijöiden työkykyä ja uraa tuetaan, niin ne eivät ole kovinkaan paljon lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana.
Esimerkiksi yksi asia missä mennään yhä vikaan on se, että ikääntyvien työntekijöiden työurien jatkotoiveista ei keskustella ajoissa.
– Tiedetäänkö työpaikoilla millaisia toiveita tai tavoitteita konkareilla on loppuvuosien työnkuvansa ja työuransa jatkon suhteen? Entä ajattelevatko työnantajat, miten he voisivat hyödyntää kokeneiden tekijöidensä osaamista jopa uudella tavalla, Ruokolainen kysyy.
Kysyä ja tietää pitäisi, sillä työurat pitenevät koko ajan.
– Kun eläkeikä nousee meidän on pakko hyväksyä se, että joissakin töissä eläkeikää lähestyvien on vaihdettava työtehtäviä joko alan sisällä tai kouluttauduttava kokonaan uusiin tehtäviin voidakseen työskennellä eläkeikään asti. Mielestäni jokaiselle yli 50-vuotiaalle olisi hyvä tehdä jonkinlainen työuratarkastus, jotta tämä arviointi ehditään tehdä ajoissa, sanoo Järnefelt.
Jos työuran loppupää on ollut työntekijälle turhautumisen sijaan kannustava ja asioista on puhuttu ajoissa, myös työnantaja voittaa.
– Juuri eläkkeelle jääneille tehdyissä kyselyissä 30-50 prosenttia ilmoitti, että he olisivat voineet jatkaa töiden tekemistä myös eläkkeellä ainakin jossain määrin. Siellä ikääntyvässä joukossa on siis aivan valtava potentiaali, jota työnantajat pystyisivät hyödyntämään nykyistä paremmin, kun asia otettaisiin esille riittävän ajoissa, sanoo Ruokolainen.
Ruokolainen nostaa esiin yhden työntekoon vaikuttavan ja työuraa pahimmassa tapauksessa lyhentävän seikan eli työssäkäyvien hoivavastuiden kasvun.
– Työssäkäyvien hoivavastuut iäkkäistä omaisista yleistyvät. Tutkimukset osoittavat, että hoivaan käytetty aika voi lisätä kuormituksen ja uupumisen kokemuksia, vähentää uratavoitteita, lyhentää työaikaa ja edistää varhaisempaa hakeutumista eläkkeelle. Työurien pidentäminen ja yhteiskunnan yhä suurempi tukeutuminen omaishoivaan ovat vaikeasti yhteensovitettavissa, Ruokolainen sanoo.
Työpaikoilla pitäisikin hänen mukaansa olla pelisäännöt selvillä myös heille, jotka joutuvat kesken työpäivän hoitamaan iäkkään vanhempansa asioita.
Katso klo 10 alkaen: Työterveyslaitoksen Työpuntari esittelee 27.10. ilmiöitä, joiden vuoksi moni yli 55-vuotias jää turhan varhain työelämästä.
Voit keskustella aiheesta 28.10. klo 23 saakka.