Sekä uhkat että mahdollisuudet Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisalueilla nousivat esiin, kun maanantaina kokoontunut Barentsin alueen nuorisovaltuusto keskusteli kotiseutuaan odottavista suurista muutoksista.
Barentsin alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärillä ja pohjoiskalotissa. Vuonna 1993 alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa, aloitettiin yhteistyö, jonka tavoite on edistää vakautta ja kestävää kehitystä. Venäjä irtautui Barentsin alueen yhteistyöstä syyskuussa.
Nuorissa huolta herättävät muun muassa massiivisten tuulivoimapuistojen tuleva sijainti, kaivosteollisuuden toiminta, turismin hallitsematon kasvu, maankäytön vaikutukset porotaloudelle sekä metsäteollisuuden kovat jäljet kotimaisemaan.
– Kuka haluaisi asua jättimäisen tuulivoimapuiston tai kaivoksen vieressä, pohti keskustelupaneelin pohjoiskarjalainen edustaja Juho Räsänen.
– Tai maksaa arjessaan turismin takia korotettuja hintoja ja tyytyä matkailun takia ruuhkautuviin palveluihin, jatkoi Sondre Sætaberget Tromssasta, Norjasta.
Aleksander Ponomarenko Kainuusta kertoi pohjoisen sijainnin houkuttavan oppilasvaihtoon Barentsin alueen oppilaitoksiin. Hän kertoi myös tutkijayhteistyön muutoksista välien katkettua Venäjän suuntaan. Paljon aiemmin liikkunutta tietoa muun muassa ympäristöasioista jää nyt saamatta.
– Pohjoisten alueiden elinvoimaisena säilyminen ja kehittäminen edellyttävät imua. Meillä on nuorille paljon hyviä asioita täällä tarjottavana. Tulevaisuudessa on myös uhkia, jotka on tiedostettava ajoissa, totesi paneelikeskustelua luotsannut Oskar Mannelin.
Pohjoisten alueiden rentous voisi olla menestystarina
BRYC:n (Barents Regional Youth Council) joensuulainen nuorisovaltuutettu Emma Albert ja juukalainen varavaltuutettu Saaga Kaikkonen kertoivat alustuksessaan nuorten työelämää koskevista ajatuksista ja odotuksista.
– Työpaikkojen säilyminen ja uusien työpaikkojen syntyminen pohjoisille alueille on nuorille tärkeää. Moni haluaa jäädä kotiseudulleen asumaan, koska viihtyy juuri näissä maisemissa ja tässä elämisen rytmissä, Saaga Kaikkonen toteaa.
Kaikkonen nosti esiin tietyn elämisen ja kanssakäymisen rentouden, josta esimerkiksi pohjoiskarjalaisia kiitetään.
– Meitä sanotaan usein ystävällisiksi, ja kyllähän kanssakäyminen täällä on lupsakampaa ja ihmisläheisempää kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Ihmisiä katsotaan silmiin ja halutaan kohdata oikeasti, Kaikkonen pohtii.
Molemmat Pohjois-Karjalan edustajat Barentsin nuorisovaltuustossa kertoivat saaneensa jo lyhyessä ajassa hienoja kokemuksia mukana olostaan. Yhteys muihin pohjoisella alueella asuviin nuoriin on avannut paljon uusia näköaloja.
– Usein katse etelän suuntaan syntyy itsestään. Pohjoinen on kuitenkin aivan yhtä tärkeä suunta ja alue. On arvokasta, että tällainen nuorisovaltuusto tarjoaa mahdollisuuden yhteyksien luomisen myös pohjoisen suuntaan, Emma Albert pohtii.
Nuorten äänitorvi
BRYC perustettiin vuonna 2004 nuorten versioksi Barentsin Euroarktisen neuvoston toiminnalle. Aiemmin BRYC:n nuorisovaltuutettuna itsekin toiminut Mannelin toteaa, että eri tasoilla ja laajemmalla alueella yhteistyön opetteleminen ja yhdessä toimiminen on tärkeää myös nuorille.
– On tärkeää, että vastassa olevista isoista haasteista keskustellaan myös nuorten kesken. On kovin helppoa jättää nuoret tulevaisuuskeskustelujen ulkopuolelle ja ajatella, että puhutaan nuorten kanssa vain kivoista asioista, vaikkapa nuorisotapahtumien järjestämisestä, Mannelin pohtii.
Barentsin alueen nuorisovaltuustolla on tärkeä rooli nuorten äänten esiin saamiseksi.
– Nuorten äänen on ulotuttava poliittiseen päätöksen tekoon asti. Kyse on heidän tulevaisuudestaan, sitä koskevia isoja ratkaisuja tehdään juuri nyt, Oscar Mannelin muistuttaa.