”Ärsyttävä jätkä.”
Tämä luki aiemmin Jose Ahosen käyntikortissa, kun hän teki vain taikatemppuja.
Lähietäisyydellä tehdyt korttitemput saivat ihmiset niin hämmennyksiin, että hän sai usein kuulla olevansa ärsyttävä.
”Mun duuni on saada unohtamaan sun duuni.”
Näin Ahosen käyntikortissa lukee nykyisin. Hän on mentalisti, jonka esitys pelaa enemmän ihmismielellä kuin taikatempuilla.
Ahosen mukaan mentalisti on eräänlainen taikuri. Siinä missä taikuri tekee visuaalisia temppuja, mentalisti keskittyy ihmismieleen, ajatusten lukemiseen ja ihmisiin vaikuttamiseen.
Ahonen, 45, on yksi harvoista ammattimentaleista Suomessa. Hän on showmies, joka esiintyy yritystilaisuuksissa ja omilla keikoillaan.
Huijaamisen mestarin mukaan yliluonnolliset ja selittämättömät asiat kiinnostavat jälleen ihmisiä. Niistä haetaan vastauksia vaikeina aikoina.
– Ne ovat konkreettinen irtiotto arjesta ja todellisuudesta, missä elämme.
Aikuisten taikuri
Taikuudella oli pitkään vanhentunut leima Suomessa. Mieleen tulivat lähinnä silinterihatusta asioita loihtineet taikurit sirkuksessa.
Ahosen mukaan asiat ovat muuttuneet etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taikuutta esitetään stand upin tapaan omissa klubi-illoissa. Niissä käy nuorempikin yleisö.
Ahosen tie mentalistiksi alkoi 14-vuotiaana. Televisiosta tuli ohjelma, jossa brittiläinen Paul McKenna hypnotisoi. Ahonen oli ällistynyt, kuinka pelkällä puheella voidaan vaikuttaa ihmisen kokemukseen todellisuudesta.
Tämän jälkeen hän ahmi kaikki hypnoosiin liittyvät kirjat, jotka kirjastosta löysi. 18-vuotiaana hän teki ensimmäiset hypnotisoinnit.
Muutaman vuoden jälkeen Ahonen innostui taikatempuista. Kun hän perehtyi lisää taikuuteen, hän löysi mentalismin.
Ahonen kertoo yleisölle aina ihan varmuudeksi oman show’nsa aluksi, että mikään nähty tai koettu ei ole yliluonnollista. Hän vain luo illuusion siitä.
– Mitään ei kannata uskoa, koska saatan valehdella. Kaikki on huijausta, valhetta ja psykologiaa, Ahonen sanoo yleisölle.
Esityksissään Ahonen pyytää lavalle ihmisiä ja saa heidät hämilleen, kun hän pystyy esimerkiksi kertomaan, mitä numeroa tai muistoa he ajattelevat. Hän kun tuntuu tietävän sen, jo ennen kuin lavalle pyydetty vastaa.
– Mentalismi on aikuisten taikuutta, Ahonen tiivistää.
Salatieto kiehtoo
Mentalistiksi tuleminen on Ahosen mukaan yksinäinen tie. Tietoa taidoista ja tekniikoista ei ole helposti saatavilla. Kaikki pitää kaivaa itse.
Ahonen puhuu esoteriasta eli salatiedosta, joka on tarkoitettu vain harvoille.
Hän on lukenut useita taikuri- ja mentalismikirjoja sekä kerännyt oppia muilta mentalisteilta.
Esoteriasta tuli Suomessa trendi 1800-luvun lopulla kulta-ajan taitelijoiden kuten Minna Canthin, Akseli Gallen-Kallelan ja Eino Leinon kautta. Kulttuuriälymystö toi Euroopan reissuiltaan mukanaan esimerkiksi spiritualistiset istunnot.
Canth järjesti kotonaan iltoja, joissa tuonpuoleisessa asuvia henkiä kutsuttiin keskusteluun kirjaimin ja numeroin varustetun Ouija-laudan avulla.
Ihmisten tieto ympäröivästä maailmasta oli yli sata vuotta sitten erilainen kuin nykyisin.Tuolloin yliluonnollisten asioiden ajateltiin tuovan jotain lisää kristinuskon ja uuden teknologian maailmaan.
Yritys ottaa yhteyttä kuolleisiin ihmisiin ei ole uusi asia ihmiskunnan historiassa. Sitä ovat tehneet shamaanit ja meediot eri kulttuureissa kautta vuosisatojen.
Ahosen mukaan ilmiö toistuu aina maailman murroskohdissa ja epätoivoisina aikoina. Spiritismin suosio kasvoi Suomessa esimerkiksi jatkosodan ja 1990-luvun laman aikaan. Sama on tapahtunut nyt.
Ahonen kysyy esityksissään yleisöltä, kuinka moni on kokeillut spiritismiä. Yleensä varsin moni viittaa, ja mentalistin yllätykseksi käsiä jää pystyyn, kun hän tiedustelee, onko joku kokenut tilanteessa jotain yliluonnollista.
– Kuolema on käsittämätön ajatus. Se nostaa esiin tyhjyyden. On lohduttava ajatus, että voisimme kommunikoida joukosta poistuneiden kanssa.
Yliluonnollisuus tuo turvaa
Monet nuoret etsivät tällä hetkellä suuntaa elämälle Tarot-korteista tai horoskoopeista.
Jotkut laittavat jääkaapin oveen self help -tyyppisen lapun, jossa lukee elämänohje, jota sitten seuraavat.
Ahosen mukaan ihmisillä on tarve ohjata kohtaloaan.
– Se nousee jostain turvattomuudesta ja hallinnan tarpeesta.
Pandemia toi mukanaan eristäytymisen ja yksinäisyyden. Sen jälkeen tulivat viimeaikaiset sodat. Sen päälle ollaan vielä huolissaan keinoälystä ja informaatiovaikuttamisesta.
Siinä ei ihmismieli pysy mukana.
Ajatusmaailmamme on rakennettu siten, että jos jotain ei ymmärrä, mielikuvitus täyttää puuttuvat aukot.
Ja jos sekään ei riitä, vastauksia haetaan muualta.
Jose Ahonen lähti etsimään uudenlaisia näkökulmia mentalismiin, kun alkoi tehdä tänä vuonna julkaistua kirjaa Yli luonnollisen. Hän tapasi sitä tehdessä esimerkiksi selvänäkijöitä ja energiaparantajia.
Hän kertoo, ettei kohdannut varsinaisia huijareita, mutta taustatöitä tehdessään hän löysi kyllä skaalan henkisellä alueella huseeraavia. Ihmisten ahdistuneisuudella rahastetaan.
– Ne jotka tekevät hommansa hyvin ja haluavat auttaa ihmisiä, niin he eivät kauheasti mainosta palveluitaan. Heillä on hyvä psykologinen silmä, ihmistuntemus ja intuitio.
Tekoäly haastaa mentalistin
Yle kertoi tällä viikolla, että Slovakian parlamenttivaalien tulokseen yritettiin vaikuttaa deepfake- eli syväväärennösvideolla.
Tekoäly alkaa vaikuttaa meidän kaikkien elämään pikku hiljaa. Puhetta, kuvia ja tekstiä voidaan tuottaa siten, ettei tekijänä olekaan enää ihminen.
Kun viestien sisällön tuottaa kone, mihin voi enää luottaa?
Ahonen on kokeillut tekoälyä kuvien kanssa. Hän on huomannut, että jo nyt on todella helppo mennä harhaan päätelmässä, onko kuva aito vai tekoälyllä tehty fantasia.
Ahosen mielestä jokaisen pitää olla tulevaisuudessa hyvin varuillaan, mitä näkee tai kuulee.
– Onko viestin taustalla rahan ansaintaan tai poliittiseen vaikuttamisen liittyviä elementtejä. Silloin pitää kyseenalaistaa ja tehdä taustatöitä, että mistä on kyse, Ahonen pohtii.
Tekoälyn on arvioitu vähentävän ihmisten töitä.
Se voi koskea mentalistejakin. Keinoäly kun voi tehdä hetkessä päätelmän ihmisestä taustatiedon perusteella ja ennakoida tämän käyttäytymisen.
Näinhän tekevät jo hakukoneiden ja sosiaalisen median algoritmit.
Ahonen uskoo kuitenkin, ettei tekoäly syrjäytä ihmistä viihteessä, oli sitten kyseessä teatteri tai musiikki.
Siinä ihminen kohtaa ihmisen.
– Kun ihminen kertoo tarinoita, niin kuuntelemme sitä erilaisella mielenkiinnolla, kuin jos sen kertoisi robotti.