Helsingin poliisin ennalta estävää yksikköä johtava Jari Taponen on usein pohtinut, miten poliisin toiminta vaikuttaa rikollisuuteen ja turvallisuuteen.
Asia kiinnosti Taposta niin paljon, että hän alkoi tehdä aiheesta väitöstutkimusta vuonna 2019.
Kun väitöstutkimus tänä syksynä valmistui, Taponen oli ihmeissään.
– Tutkimuksessa kävi aika vahvasti ilmi, että poliisin tekemällä valvonnalla ei ollut yhteyttä rikosten ja häiriöiden määrään.
– Tämä on asia, mitä emme aiemmin tienneet, sanoo ylikomisario, valtiotieteiden tohtori Jari Taponen.
Poliisi tekee partiointia oikeissa kohteissa mutta väärään aikaan.
– Karrikoiden voidaan sanoa, että poliisi on häiriökohteessa silloin, kun oikeastaan mitään ei tapahdu.
Häiriökohteita ovat esimerkiksi Helsingin rautatieasema ja kauppakeskusten ympäristöt, joissa tapahtuu eniten häiriöitä ja rikoksia.
– Poliisi on ollut paikalla häiriökohteissa enimmäkseen hiljaisina talviaamuina, Taponen toteaa.
– Valvonnan vaikuttavuuden kannalta ongelmallista on, että silloin siellä ei ole ihmisiä, jotka potentiaalisesti aiheuttavat häiriöitä.
– Poliisin tekemän valvonnan vaikutus ja sen aikaansaama pelotevaikutus eivät toteudu edes teoriassa, kun valvontaa tehdään väärään aikaan, sanoo Jari Taponen.
Miksi poliisi valvoo tyhjiä katuja?
Taponen ei syytä erikoisesta partiointityylistä poliiseja, jotka partioautoja ajavat.
Tilanteeseen on kaksi syytä, hän sanoo.
– Poliisin resurssit eivät riitä tekemään yleisvalvontaa silloin, kun ihmiset liikkuvat häiriökohteissa. Samaan aikaan tapahtuu muuallakin paljon rikoksia ja häiriöitä, ja poliisi on sidottu niihin tehtäviin, Taponen toteaa.
Taposen mukaan merkittävin syy järjettömiin partiointiaikoihin on se, että poliisin partioinnille asetetut tulostavoitteet eivät ota huomioon sitä, milloin valvontaa tehdään.
Taposen mukaan tavoitteissa seurataan ainoastaan sitä, kuinka paljon poliisi tekee partiointia.
– Valvontaa mitataan vuositasolla. Seurannassa ei huomioida, mihin aikaan ja mihin valvonta kohdentuu.
Taposen mukaan poliisin tulosohjausjärjestelmä ei kannusta partioita tekemään valvontaa oikeaan aikaan.
– Se ei kannusta siihen, että asioita tehdään oikeaan aikaan, vaan siihen, että saadaan valvontamerkintä.
Lähtevätkö poliisit sitten suorittamaan valvontaa hiljaisina luppoaikoina siksi, että saavat siitä merkinnän?
– No oikeastaan näin.
Voiko poliisi saada toiminnallaan nuoret tekemään rikoksia?
– Jos poliisin valvonta koetaan epäoikeudenmukaiseksi, se voi jopa saada nuoret tekemään rikoksia, sanoo Jari Taponen.
Poliisipomo kaipaa muutosta toimintapoihin
Taposen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että etukäteisanalyysiin perustuva tiettyihin henkilöihin tai rajattuun alueeseen tehty kohdennettu valvonta voi vähentää rikollisuutta.
Mitä järkeä on tehdä yleisvalvontaa, jolla ei ole vaikutusta rikollisuuden vähentämiseen?
– Poliisilla on tietty määrä resursseja ja tulostavoitteet, jotka pitää täyttää. Partiot pyrkivät niitä sitten täyttämään.
– Onko tässä mitään järkeä, se on ihan hyvä kysymys, Taponen pohtii.
Taposen mukaan poliisin seurantajärjestelmä pitäisi laittaa remonttiin.
– Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että me kykenisimme johdossa seuraamaan, miten valvonta kohdentuu.
– Tämä myös kannustaisi partioita tekemään valvontaa oikea-aikaisesti.
Poliisitoiminnasta vastaava sisäministeri Mari Rantanen (ps.) puolustaa poliisin tapaa tehdä valvontaa.
– Hälytystehtävät menevät tietysti aina etusijalle. Sekään ei olisi järkevää, että poliisi olisi loppuajan sisällä eikä ulkona havainnoimassa, Rantanen sanoo.
Sisäministeri aikoo selvittää poliisin toimintaa
Suomessa ei ole juurikaan tutkittu, millaisia vaikutuksia poliisin toiminnalla on yhteiskunnassa.
Jos kukaan ei sitä tiedä, tilanne voi olla melko karu.
– Pahimmillaan voi käydä niin, ettei poliisin toiminnalla ole mitään vaikutusta, Taponen toteaa.
Hän kaipaisi lisää vahvaan tutkimusasetelmaan perustuvaa tutkimusta poliisin toiminnasta.
Myös sisäministeri Rantanen haluaa nykyistä enemmän tietoa poliisin toiminnasta.
Hänen mukaansa yhteiskunnassa on syytä tutkia kaikkea vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun rahat ovat vähissä.
– Tämä koskee myös poliisia, ministeri Rantanen sanoo.
Tuoretta ministeriä kiinnostaa muun poliisityön ohella myös se, millaisia vaikutuksia Taposen johtaman yksikön ennalta estävällä työllä on.
– Nämä asiat [selvitykset] tulevat varmasti agendalle, kun alkuvaiheesta päästään eteenpäin. Myös poliisin ennalta estävän työn vaikuttavuutta täytyy tutkia.
Juttuun korjattu 30.10. klo 13.40 Jari Taposen titteli ylikomisarioksi. Aiemmin jutussa oli rikosylikomisario.