Ensi vuonna Suomessa astuu voimaan uusi eläinhyvinvointilaki, jolla puututaan muun muassa villiintyneiden kissapopulaatioiden leviämiseen.
Laki kieltää ulkona liikkuvien kissojen hallitsemattoman lisääntymisen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lisääntymiskykyisten kissojen omistajien tulee pitää kissaa sisällä tai rajoittaa sen liikkumista ulkona niin, ettei se pääse lisääntymään.
– Jatkossa kissanpentuja ei saa enää syntyä ulos niin, että niistä ei tiedetä. Kissanpentuja ei saisi myöskään jäädä ulos syksyisin kuolemaan, vaan on ihmisen vastuulla ottaa ne talteen, kertoo Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sari Metsälä.
Metsälän mukaan yksinjääneet ja palelevat kissanpennut ovat Suomessa todellinen ongelma. Suurin osa heitteillejääneistä pennuista on peräisin kissapopulaatioista tai muuten ulkona syntyneistä pentueista.
– Välillä ulkona liikkuva emo pitää pentuja eri paikoissa, jolloin omistajat eivät välttämättä edes tiedä niistä kaikista. Vaikka omistaja ottaisikin emon ja pennut sisälle, osa saattaa jäädä huomaamatta ulos.
Kissapopulaatioissa elävä emo saattaa taas synnyttää pennut etäälle muista kissoista turvallisuuden takia. Silloin pienet pennut saattavat lähteä vaeltamaan pesästä ja ajautua luonnon armoille.
Populaatiot muodostuvat useimmiten maaseuduille, jonne hankitaan leikkamattomia maatiaiskissoja esimerkiksi metsästämään hiiriä.
– Ihmiset ja muut kotieläimet lähtevät tiloilta, mutta kissat saattavat jäädä sinne pyörimään. Kissat voivat lisääntyä nopeasti ja jo vuodessa viidestä kissasta voi syntyä ja muodostua 50 kissan populaatio.
Leikkaus on varma ratkaisu
Metsälän mukaan kissojen omistajille helpoin keino ehkäistä vahinkopentueita ja kissapopulaatioiden syntymistä on leikkauttaa lemmikki.
– Urokset kastroidaan ja naaraat steriloidaan, minkä jälkeen lisääntyminen loppuu. Leikkauttaminen helpottaa monia muitakin juttuja, kuten sitä, että pissaa ei haise. Leikatulla kissalla ei myöskään ei ole tarvetta kierrellä kylillä etsimässä kumppania, eikä yövonkumista ja huutamista ole yhtä paljon.
Metsälä kertoo, että naaraskissalle voi myös antaa ehkäisypillerin tai ruokaan sekoitettavan ehkäisyvalmisteen. Vahinkoja voi silti sattua, ja ehkäisyvalmisteiden toimivuus riippuu siitä, että omistaja saa syötettyä lääkkeen kissalle säännöllisesti.
Jos kuitenkin on käynyt niin, että oman maatalon pihalle on muodostunut kissapopulaatio, ongelman kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua kannattaa kysyä eläinsuojeluyhdistykseltä tai suoraan valvontaeläinlääkäriltä.
– Eläinsuojeluyhdistysten on esimerkiksi mahdollista järjestää paikalle ihmisiä ottamaan kissoja kiinni ja viedä ne sterilisoitavaksi, jos se ei ole itselle mahdollista, Metsälä kertoo.