Säännölliset suomenkieliset radiolähetykset alkoivat 100 vuotta sitten, 1. marraskuuta 1923 Tampereella. Radion varhaisiin vuosiin voi tutustua Museokeskus Vapriikissa marraskuun alusta lähtien.
Radio otettiin vastaan suurella innolla. Sen ääreen keräännyttiin niiden onnekkaiden luokse, jotka olivat kalliin ja harvinaisen laitteen onnistuneet hankkimaan.
– Kidekoneita rakennettiin myös itse, jos osia onnistuttiin saamaan. Innostus oli todella suurta, ja se välittyy myös kirjeistä, joita arkistoistamme löytyy, kertoo tutkija Outi Penninkangas Museokeskus Vapriikista.
Kuuntelijat halusivat ottaa aktiivisesti kantaa lähetettyyn ohjelmaan ja sen sisältöihin. He kertoivat myös, millaisilla laitteilla ohjelmaa kuuntelivat sekä millaista taitoa ja tekniikkaa radiokanavan löytäminen oli vaatinut.
Ihmisiä ihastutti erityisesti se, että Tampereen Radiosta kuului lähetyksiä suomeksi. Osa ihmisistä oli kuunnellut aiemmin ulkomaisia kanavia ja ruotsinkielisiä lähetyksiä Suomesta.
Musiikista kiiteltiin ja musiikkitoiveita lähetettiin heti alkuajoista lähtien. Erityisesti gramofonimusiikki ja haitarinsoitto olivat lähellä kuuntelijoiden sydäntä.
Kriittistä palautetta tuli esimerkiksi siitä, että Tampereen Radio peitti alleen ulkomaiset kanavat.
Onko se sittenkin pirun keksintö?
Kaikki eivät suhtautuneet varauksettoman ihastuneesti radioon. Uskovaiset tai iäkkäämmät ihmiset saattoivat kutsua uutta laitetta paholaisen koneeksi.
– Kun ei ymmärretty, mistä ääni tulee, ajateltiin, että paholainen puhuu radion kautta. Uuteen tekniikkaan liittyi huhuja ja uskomuksia, tutkija Asla Heikkari kertoo.
Tekniikka tuntui maagiselta, ja radion taakse kurkittiin, josko sinfoniaorkesteri soittaisi siellä.
Pelot paholaisen koneesta hälvenivät, kun jumalanpalveluksia alettiin radioida.
Radio ei vaikene kriiseissäkään
Radio on edelleen tärkeä osa suomalaisten elämää. Nykyään moni kuuntelee sitä verkon kautta esimerkiksi puhelimesta. Lisäksi radiota kuunnellaan paljon esimerkiksi autossa.
Asla Heikkari muistuttaa, että radio on kriisitilanteissa ylivoimainen tiedonvälittäjä.
– Radiolla on valtavan tärkeä rooli edelleenkin sota-aikana tai kun vapaa tiedonsaanti on muuten rajoittunut. Se ylittää maarajat ja toimii Suomessakin, vaikka oli maanlaajuinen sähkökatko.
Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin -näyttely avautuu Tampereella Museokeskus Vapriikissa 1. marraskuuta.
Näyttelyssä voi tutustua muun muassa vuosien takaisiin radiolaitteisiin ja Tampereen Radion varhaiseen kuuntelijapalautteeseen.