Osa hyvinvointialueista suunnittelee pitkäkestoisen psykoterapian vähentämistä. Suunnitelmat ovat osa hyvinvointialueiden säästösuunnitelmia.
Muutoksia psykoterapiapalveluihin suunnitellaan ainakin Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla.
Psykoterapiaa tarjotaan julkisin varoin Kelan tukemana ja hyvinvointialueilla. Nyt suunniteltu muutos koskee karkeasti jaoteltuna kahta asiakasryhmää: niitä, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja niitä, jotka hakevat kuntoutuspsykoterapialle jatkoa kolmen vuoden enimmäismäärän jälkeen.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen psykiatrian dosentti ja ylilääkäri Outi Linnaranta on tietoinen suunnitelmista.
– Usein on taustalla ajatus, että pystyttäisiin itsehoidolla ja omahoidolla korvaamaan psykoterapia ja tämä on kyllä väärinkäsitys. Olisin itse aika huolissani tästä ja näistä ylisuurista odotuksista, joita liittyy omahoitoihin, itsehoitoihin ja digitaalisiin palveluihin, Linnaranta sanoo.
Linnarannan mukaan pitkä psykoterapia on tarpeellinen esimerkiksi persoonallisuushäiriöissä, psykoosisairauksissa, psykoosiriskissä ja vaikeissa psyykkisissä traumoissa.
– Usein hyvinvointialueet ohjaavat asiakkaita Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, jotta eivät itse joudu järjestämään hoitoa. Mutta Kelalla on kuntoutukselle tiukat kriteerit, joista yksi on työkyvyn turvaaminen. Jos siitä ei ole kyse, niin ainoa vaihtoehto saada hoitoa on hyvinvointialueen järjestämä psykoterapia, kertoo Mieli ry:n mielenterveyspalveluiden johtava asiantuntija ja psykiatri Kristian Wahlbeck.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen psykiatrian toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka kertoo, että kokonaan pitkiä psykoterapioita ei ole tarkoitus lopettaa, mutta myöntämisen kriteereitä tiukennetaan.
– Valtakunnallisesti suuntaus on yleinen, käsittääksemme muualla Suomessakaan ei enää tueta pitkiä psykoterapioita Kelan kustantaman terapian jälkeen, Mämmi-Laukka kertoo.
Mikä on terapiainterventio?
Jatkossa pitkien psykoterapioiden sijaan suosittaisiin lyhyempiä terapiainterventioita.
Käytännössä se tarkoittaa, että myös muut kuin psykoterapeutit voivat alkaa hoitaa potilaita. Osana sote-uudistusta sote-alan ammattilaisille on alettu antaa viiden päivän koulutuksia, joissa heitä opetetaan hoitamaan masennusta tai ahdistusta muutamissa tapaamisissa.
Pitkäkestoista psykoterapiaa on antanut ainoastaan psykoterapeutti, sillä psykoterapeutin pätevyys on Suomessa nimikesuojattu. Psykoterapeutilla on usean vuoden koulutus. Lisäksi hän on käynyt oman psykoterapian sen varmistamiseksi, että hän turvallisesti voi tarjota psykoterapiaa.
– Ymmärtäisin tämän niin, että halutaan luopua tällaisista pitkistä psykoterapioista, joissa tavataan yli 20 kertaa. Ja halutaan vähentää koulutusastetta, Linnaranta arvioi.
”Ihmisiä jää hoitamatta”
Hyvinvointialueet perustelevat uudistusta hoidon tehostamisella ja vaikuttavuudella.
Linnaranta näkee uudistuksessa riskejä. Hänen mukaansa vaarana on, että vaihdetaan hoitomuoto, joka toimii tietylle joukolle potilaita sellaiseen hoitomuotoon, joka ei enää autakaan.
– Eli jätetään hoitamatta sellaisia ihmisiä, joille se pitkä psykoterapia on tarpeellinen, Linnaranta summaa.
Lyhyet interventiot sopivat Linnarannan mukaan lieviin oireisiin, kuten masennukseen ja alkavaan ahdistukseen.
– Nyt tässä pitää minusta olla tarkkana. Ollaanko priorisoinnin verukkeella vaihtamassa niin, että hoidetaankin ihan toista joukkoa kansalaisia? Tätä meillä ei saa lain mukaan tapahtua, vaan meidän täytyy vakavimmin oireileville myös tarjota laadukasta ja tarvittua hoitoa.
Linnarannan mukaan terapiainterventioissa ei myöskään ole vielä riittävää osaamista laajamittaiseen muutokseen.
– Jos nyt nopealla aikataululla lopetetaan tätä psykoterapian käyttöä, niin silloin käytännössä ihmisiä jää hoitamatta.
Mieli ry:n Wahlbeckin mukaan suunnitelma ehtojen tiukentamisesta kuulostaa huolestuttavalta ja iskee etenkin vähävaraisiin.
Hyvinvointialueen järjestämä psykoterapia tulee potilasmaksulain mukaan olla maksuton, mutta Kelan psykoterapiakuntoutukseen liittyy itse maksettava omavastuuosuus.