Keskiviikkona Verohallinto julkaisee viime vuoden verotiedot. Samalla media saa listauksen yli satatuhatta euroa tienanneista suomalaisista. Todellisista tuloista silti merkittävä osa jää pimentoon.
Jopa reilu viidennes suomalaisten tienesteistä ei näy julkisista verotiedoista, käy ilmi Verohallinnon Ylelle tekemästä laskelmasta.
Syy on se, että julkiset verotiedot kertovat vain henkilön verotettavat tulot.
Osa tuloista on verovapaita tai ne eivät näy henkilökohtaisena tulona. Nämä palkka- ja pääomatiedot puuttuvat myös huomenna 8. marraskuuta julkaistavista verotiedoista.
Jos kaikki tulot olisivat näkyvillä, tiedot näyttäisivät toisilta. Suomalaisten kokonaisansiot ovat muhkeammat kuin veropäivän tiedot antavat ymmärtää. Parhaiten tienanneiden listat olisivat pidempiä ja listoilla olevien tienestit suurempia, ainakin osittain.
Parhaiten tienanneiden lista kasvaa kymmenillä tuhansilla nimillä, kun kaikki tulot otetaan huomioon. Vuodelta 2021 yli 100 000 euroa saaneiden listalla olisi 44 000 nimeä enemmän kuin siellä oli veropäivänä.
Tiedot selviävät vertaamalla verotettavien ja kokonaistulojen tietoja. Vertailun teki Ylelle Verohallinnon tilastoista vastaava Aki Savolainen.
Vuonna 2021 yli 100 000 euroa tienanneita oli todellisuudessa 138 000 eikä 94 000, kuten tiedot kertoivat.
Samasta syystä myös miljonäärejä on luultua enemmän. Vuosi sitten heitä kertyi listoille 1424 kappaletta. Aki Savolainen laski Ylelle Verohallinnon tilastotietojen avulla, että todellisuudessa heitä oli 200 enemmän.
Verohallinto julkaisee tiedot niin kuin Suomen laki määrää.
Yritysten toiminnan seurauksia tutkivan Finnwatchin veroasiantuntijan Saara Hietasen mukaan olisi suotavaa julkaista tulot kokonaisuudessaan.
– Minun on vaikea löytää järkevää syytä sille, että verovapaita tuloja ei julkaista, Hietanen sanoo.
Hietanen sanoo, että on tahdon asia, etteivät kaikki tulot näy.
Viranomaiset julkaisevat Suomessa tulotietoja avoimemmin kuin monissa muissa maissa. Silti avoimuus on Saara Hietasen mukaan puutteellista.
Asian voi säätää toisin poliittisilla päätöksillä.
Kokosimme kolme merkittävää selitystä sille, miksi kaikki tulot eivät näy veropäivänä.
1. Osa yritysten maksamista osingoista on verovapaita
Mitä varakkaampi on, sitä suurempi mahdollisuus on pitää osa tuloistaan pois julkisuudesta. Tämä koskee etenkin osinkoina saatavia pääomatuloja.
Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajat saavat osan osingoistaan verottomana. Kun tienesti on verotonta, se ei näy Veropäivän tulotiedoissa.
Suomalaiset saivat osinkoja lähes 6 miljardia euroa vuonna 2021. Se on kolmasosa kaikista pääomatuloista. Niitä kertyi 17,5 miljardia.
Lähes puolet osingoista oli verottomia ja jäivät siksi näkymättömiin verotiedoissa.
Suomesta löytyy noin 270 000 osakeyhtiötä. Verotustapa koskee niitä.
Yhtiön omistaja voi ottaa jopa 150 000 euron osingot, riippuen siitä kuinka varakas yhtiö on. Omistaja maksaa veroa näistä osingoista vain neljäsosasta. Veropäivän tiedoissa näkyy silloin vain neljäsosa todellisista tuloista. Suuri osa näistä osinkotuloista jää siis piiloon.
Pörssiyhtiöiden suuret omistajat pääsevät saman edun piiriin järjestelemällä omistustaan niin sanottuihin holding-yhtiöihin. Holding-yhtiö tarkoittaa yritystä, joka on perustettu hallinnoimaan omistajansa omaisuutta. Se on tavallinen tapa kaikkein rikkaimmissa omistajasuvuissa.
2. Perinnöt ja lahjat pysyvät salassa
Omaisuutta siirtyy taskusta toiseen perintöinä miljardien eurojen arvosta joka vuosi.
Näitä miljardeja veropäivä ei paljasta. Perintöjä ja lahjoja ei lasketa tuloiksi.
Veropäivän tiedoissa eivät näy perinnöt eivätkä lahjat.
Perintöjen ja lahjojen arvo vertautuu kuvassa pääomatulojen arvoon.
Tuoreimmat tiedot perintöjen arvosta löytyvät vuodelta 2019 Tilastokeskuksesta. Silloin suomalaiset saivat perintöä 5,64 miljardilla.
Perinnönsaajat toki maksavat veroa yli 20 000 euron perinnöistä. Tästä huolimatta tiedot eivät ole julkisia.
Suuret perinnöt ovat harvinaisia. Yleensä ne osuvat kaikkein suurituloisimmille suomalaisille. Heidän omaisuutensa karttuminen jää tälläkin tavalla pimentoon.
Yli 200 000 euron perintö napsahtaa vain 3 prosentille perinnön saajista. Tähän tosin riittää esimerkiksi perinnöksi tullut helsinkiläinen keskustakaksio.
Puolet perinnöistä jää alle verotettavan rajan.
3. Vakuutuskuoret kätkevät tuloja
Tuloja voi pitää piilossa veropäivältä myös erilaisissa vakuutuskuorissa. Niiden kautta voi sijoittaa vaikkapa pörssiyhtiöihin ja välttää tuloista kertyviä veroja. Verottaja pääsee käsiksi kertyneisiin voittoihin vasta siinä vaiheessa, kun sijoittaja ottaa varansa pois kuoresta vaikkapa pankkitililleen.
Vakuutuskuoren sisällä kertyvät tulot pysyvät salassa mahdollisesti vuosikausia.
Esimerkiksi vakuutusyhtiöt myyvät sijoitussidonnaisia vakuutuksia. Ne ovat yhdenlaisia vakuutuskuoria. Suomalaisilla on sievoinen varallisuus eli 45 miljardia euroa näissä vakuutuskuorissa.
Sijoitussidonnaisten vakuutusten vuosituotto on pari miljardia.
Verottaja pääsee käsiksi yli 2 miljardin tuottoihin vain rajoitetusti. Kuviosta näkee myös, kuinka paljon verovapaista osingoista ja perinnöistä kertyy verotiedoissa näkymätöntä tienestiä.
Varainhoitoyhtiö Mandatum laski Ylen pyynnöstä, että kyseiset vakuutukset tuottavat voittoa vuosittain keskimäärin 5 prosenttia vakuutuksen ottajalle. Euroissa se merkitsee 2,25 miljardin tuloja.
Nämäkin tulot jäävät siis enimmäkseen piiloon veropäivänä.
Osakesäästötili kätkee piensijoittajan tuloja, keskituloiset hyötyvät vähennyksistä
Piensijoittajat voivat hyötyä samanlaisesta verojärjestelystä osakesäästötilien kautta.
Suomessa on voinut hallinnoida pörssiosakkeitaan niillä vuodesta 2020 alkaen. Osingot ja myyntivoitot ovat verottomia samalla tavalla kuin vakuutuskuorissa.
Osakesäästötilejä on avattu 320 000 kappaletta. Niille kertynyt varallisuus on suhteellisen pieni, eli 1,7 miljardia, verrattuna sijoitussidonnaisten vakuutuskuorten 45 miljardiin.
Aki Savolainen Verohallinnosta on laskenut, että myös keskituloisten tuloista jäävät näkymättömiin suhteellisen suuret summat.
– Heillä on tuloistaan paljon erilaisia vähennyksiä, Savolainen sanoo.
Myös lapsilisät ovat tuloa, mutta niitä ei veroteta. Siksi nekään eivät näy verotiedoissa.
8.11.2023 kello 11:43 Täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan listaamattomista yhtiöistä otettavien osinkojen verottamisesta. Kohta kuuluu nyt näin: ”Yhtiön omistaja voi ottaa jopa 150 000 euron osingot, riippuen siitä kuinka varakas yhtiö on. ” Aikaisemmin teksti kuului näin: ”Yhtiön omistaja voi ottaa jopa 150 000 euron osingot ja maksaa veroa tästä vain neljäsosasta.”
9.11. kello 16.30: Artikkeliin on päivällä tehty grafiikkaan korjaus. Aiemmin grafiikan perinnöt ja lahjat -summassa olivat mukana vain perinnöt, ja grafiikasta puuttui noin 1,9 miljardin euron määrä lahjojen arvoa. Korjauksessa grafiikkaan on lisätty myös lahjojen arvo.