– Lasten hyvinvointi on tärkeää. Ja se, että kaikki saavat samanlaista hoitoa.
Muun muassa näistä syistä 18-vuotias Pauliina Setälä päätti opiskella lähihoitajaksi.
– Se on minulle kutsumusammatti ja sydämen asia. Olen halunnut lastenhoitajaksi niin kauan kuin muistan.
Setälällä on vasta vähän kokemusta lähihoitajan työstä, mutta hän uskoo, että kun työ on omien arvojen mukaista, sitä myös jaksaa paremmin.
– Töitä on helpompi tehdä, jos pystyy seisomaan töidensä takana. Söisi voimavaroja, jos niin ei olisi.
Samoin kokee filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä opiskeleva Jyry Virtanen, 26. Hän toivoo työllistyvänsä politiikan alalle.
– Uskon, että yksi isoimmista syistä ihmisten uupumiseen on se, että ei rakasta sitä mitä tekee.
Ennen yliopisto-opintojaan Virtanen teki myyntitöitä, eikä se tuntunut omalta.
– Merkityksellisyyden kokemuksen puuttuminen oli isoin negatiivinen puoli myyntityössä. Haluan viedä eteenpäin asioita, jotka näen tärkeiksi, ja se on ehkä politiikan ydin.
Ravintolan perustamisesta haaveileva, restonomiksi opiskeleva Kristian Heino, 24, puolestaan toteaa, ettei ole koskaan ollut niin onnellinen kuin nyt, kun ala tuntuu omalta.
– Se vaikuttaa mielenterveyteen ja fyysiseenkin terveyteen, jos työ ei vastaa omia arvoja. On tullut tehtyä kaikenlaisia töitä, mutta en ole koskaan tuntenut olevani näin tyytyväinen, Heino sanoo.
Arvot näkyvät nuorten kiinnostuksessa eri aloja kohtaan
Arvoilla on tutkimusten mukaan selvästi vaikutusta nuorten kiinnostukseen eri aloja kohtaan. Elokuussa julkaistussa Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -yhdistyksen teettämässä kyselytutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi valtaan ja suoriutumiseen liittyvät arvot olivat yhteydessä kiinnostukseen pankki- ja rahoitusalaa kohtaan.
Universalismi ja hyväntahtoisuus puolestaan korostuivat etenkin opetus- ja terveydenhuoltoalojen, sosiaalityön sekä ympäristöalan valinneiden kohdalla.
Perinteiden arvostus taas näkyi kiinnostuksena maa- ja metsätalousalaan, maanpuolustukseen ja kirkolliseen työhön.
Omien arvojen mukainen työskentely vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, toteaa työpsykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.
– Työurasta tulee silloin pidempi ja kestävämpi. Ihminen voi kokonaisvaltaisesti paremmin, ei vain työpaikalla, vaan koko elämässä, Feldt sanoo.
”Asuisin vaikka merikontissa, jos saan tehdä sitä mistä tykkään”
Ylen haastattelemat nuoret pitävät työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä niin tärkeänä, että osa olisi valmis tinkimään esimerkiksi palkasta tai asuinpaikasta.
Lähihoitajaksi opiskeleva Pauliina Setälä tiedosti opiskelemaan lähtiessään, ettei alan palkka päätä huimaa.
– On hyvä, että lähihoitajien palkan nousemisen puolesta puhutaan. Minulle on kuitenkin tärkeämpää, että työ antaa, vaikka en saisi siitä paljoa rahaa.
Sähkö- ja automaatiotekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskeleva Timi Rajamäki sanoo olevansa valmis tinkimään melkein kaikesta, kunhan työ on mielekästä.
– Asuisin vaikka merikontissa Norsunluurannikolla, jos saan tehdä sitä mistä tykkään. Kunhan nyt sen verran palkkaa saa, että selviää.
Professori Taru Feldtin mukaan ihmiset ovat usein valmiita tinkimään esimerkiksi palkasta tai työolosuhteista, jos työ vastaa omia arvoja.
– Tietysti on muitakin elämän reunaehtoja, jotka määrittävät sitä, pystytäänkö niistä tinkimään. Mutta saamme yhä useammin lukea mediasta tarinoita, että tehdään täydellinen käännös uralla tai lähdetään eri polulle.
Feldt uskoo, että nuoret miettivät arvojen merkitystä alavalinnoissaan enemmän kuin vanhemmat sukupolvet.
– On hyvä, että nuoret pohtivat näitä asioita. He myös kehittävät työpaikan arvoja, ja se on tärkeää.