Vuoden vanha harmaa norjanhirvikoira Illi syöksähtelee jaloissa, kun naiset vetävät metsästystakkeja ylleen.
Illi harjoitteli hirvikoiran hommia myös edellisellä viikolla äidin ja tyttären metsästysreissulla.
– Viimeisin saalis tuli hupaisasti. 25 minuutin kuluttua siitä, kun koira päästettiin irti, oli kaksi hirveä kumossa, kertoo Saini Jääskeläinen.
Saini Jääskeläinen aloitti metsästyksen 45 vuotta sitten. Silloin metsästävä nainen oli vielä harvinaisuus.
Tällä hetkellä metsästysporukoissa on 30 000 naista, eli noin 10 prosenttia kaikista metsästäjistä.
Saini Jääskeläinen kertoo aina olleensa isän tyttö ja kiinnostunut ”miesten töistä”.
– Olin kaikessa isän mukana. Koulun jälkeen en mennyt suoraan kotiin, vaan lähdin isän kanssa ajamaan hevosella puita metsästä.
Saini ei koskaan päässyt metsälle isän kanssa, sillä tämä kuoli tyttären ollessa vain 11-vuotias.
Isä metsästi ja halusin kulkea hänen jälkiään.
Saini Jääskeläinen
Saatuaan ajokortin 19-vuotiaana Saini hakeutui mukaan hirviporukkaan.
Osa miehistä toivotti nuoren naisen tervetulleeksi, toiset sen sijaan naljailivat ja epäilivät hänen motiiviaan.
Miehiäkö tänne tulit metsästämään?
kommentti hirviporukassa
– Kyllä se vähän tälle luonteelle otti, että en todellakaan, Saini Jääskeläinen kertoo.
Oma metsästysalue ja yksi jäsen
Opiskeluaikoina Saini Jääskeläisen viikonloput menivät metsällä.
Opintojen päätyttyä vuorotyön ja metsästyksen yhdistäminen kävi lopulta mahdottomaksi.
Viikonloppuisin olisi pitänyt olla sekä sairaalassa kätilönä että metsässä hirvijahdissa.
– Siitä tuli sanomista molemmissa paikoissa.
Lopulta Saini Jääskeläinen päätyi perustamaan oman hirviseurueen. Jäseniä siinä oli vain yksi – hän itse.
Näin pääsin metsälle silloin, kun se minulle sopi.
Saini Jääskeläinen
Hirven pyyntilupa vaatii vähintään 1000 hehtaaria yhtenäistä metsästysmaata.
Saini sai vaadittavan metsästysalueen yhdistämällä omat ja sukulaisten maat.
– Aluksi metsästin yksin koiran kanssa. Kavereita pyysin mukaan, kun tarvitsin apua, hän kertoo.
Voit kuunnella Sainin ja Jutan viimeisimmän metsästysreissun videolta:
Vuosien kuluessa Saini Jääskeläinen on kaatanut noin 100 hirveä.
Kätilönä häntä kiinnostaa anatomia, sitä hän tutkii saalista suolistaessaan.
– Varsinkin jos se on naaras, että onko sillä siellä sikiötä. Joskus olen löytänyt hirvestä esimerkiksi dermoidikystan (hyvälaatuinen kasvain), Saini Jääskeläinen kertoo.
Metsä ja metsästys kuuluvat tiiviisti yhteen
Sainin tytär Jutta Jääskeläinen pääsi metsästyksen pariin vanhempiensa mukana. Ensimmäisen kerran hän on ollut passissa sylivauvana.
15-vuotiaana Jutta sai rinnakkaisluvan äidin aseeseen.
Kaksi vuotta myöhemmin kaatui ensimmäinen oma hirvisaalis – ja samana päivänä heti toinen.
– Kaikkien koomisinta siinä oli, että minut unohdettiin passiin, kertoo Jutta Jääskeläinen.
Voit kuunnella koko tarinan videolta:
Nyt 25-vuotias Jutta käy metsällä kavereidensa kanssa, ja äiti pyrkii vähitellen jättäytymään taka-alalle.
Jutta-tytär on kasvanut metsän ja metsästyksen pariin – hirvestys on tämän perheen naisille samalla myös metsäomaisuuden hoitoa.
Kun metsässä liikkuu koiran kanssa ja saaliin perässä, näkee samalla missä kunnossa metsät ovat.
– Omissa metsissä on tälläkin hetkellä tehty vahinkoilmoituksia taimikoiden hirvituhoista, kertoo Jutta Jääskeläinen.
Joskus hirvi ehtii ennen raivaussahaa.
Jutta Jääskeläinen
Saini Jääskeläinen oli 2000-luvun alussa ensimmäinen nainen Metsäliiton hallituksessa.
Myös tyttären päivätyöt ovat metsien parissa. Jutta on metsäasiakasvastaava, eli ostaa puuta ja myy metsäpalveluita.
Vieläkö 25-vuotiaalla nuorella naisella riittää lasikattoja särjettäväksi?
– No todellakin riittää! nauraa Jutta Jääskeläinen.
Metsästävä nainen ei ole enää harvinaisuus, ja naisia on vastuullisissa rooleissa myös metsäalalla.
– Metsät ja metsästys ovat aivan yhtä lailla naisten juttu. Ei siinä sukupuoli ratkaise, pitää vaan olla aidosti kiinnostunut asiasta, sanoo Saini Jääskeläinen.