Pekka Kiven ja Aija Dunderin perhekodissa Eurajoen Luvialla asuu kolme vanhusta ja yksi kehitysvammainen: kaksi ihanaa leidiä ja kaksi herrasmiestä.
Kun lohisopan tuoksu täyttää talon, rollaattorit ilmestyvät makuuhuoneiden kynnyksille. Hillitty kulkue etenee kohti keittiötä.
Taas syödään!
Väki kerääntyy ruokapöydän ääreen useita kertoja päivässä. Ruokailut rytmittävät talon arkea.
90-vuotias Veijo Vuorinen on perhekodissa ”koeajalla”. Hän on asunut Kiven ja Dunderin luona vasta viikon verran.
Mitä mieltä hän on perhekodista?
Ikäihmisten perhekoti sopii vanhuksille, jotka eivät enää pärjää kotonaan mutta eivät vielä tarvitse tehostettua hoitoa.
Se sopii ikäihmisille, jotka kokevat turvattomuutta tai yksinäisyyttä omassa kodissaan. Perhehoitoa voi käyttää myös kotihoidon rinnalla.
– Perhehoito on usein pitkäkestoista, ja joidenkin vanhusten toimintakyky saattaa jopa parantua perhekodissa, Aija Dunder kertoo.
Pekka Kiven mukaan perhehoito soveltuu hyvin muistisairaalle.
– Kunhan sijoittaminen perhekotiin tapahtuu muistisairauden siinä vaiheessa, että hän pystyy vielä kotiutumaan uuteen paikkaan. Oikea-aikaisuus on tärkeää, Pekka Kivi sanoo.
Ei hoitoa vaan hoivaa, hän korostaa. Vanhuus ei ole sairaus.
95-vuotias Eeva Raitanen on asunut perhekodissa pari kuukautta. Alkuun sopeutuminen vieraaseen perheeseen tuntui hankalalta, mutta nyt arki alkaa sujua. Videolla myös hänen poikansa Jarmo Suominen kertoo tunnelmistaan, kun äiti sai hoivapaikan.
Vanhusten perhehoidon määrä on kasvussa.
Perhehoito on huomaamatta kirinyt jo varsin lähelle kevyen palveluasumisen asiakasmäärää, joka on noin 5 000 vanhusta.
Tuoreimman virallisen selvityksen mukaan perhehoitoa sai 3 300 ikäihmistä vuonna 2021 joko perhekodissa tai omassa kodissaan.
Luvut ovat tuon jälkeen kasvaneet, ja varsinkin tänä vuonna on otettu iso loikka.
Jos kasvu jatkuu samaa tahtia, perhehoidosta voi tulla lähivuosina varteenotettava osa vanhuspalveluja, arvioi johtava asiantuntija Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Määrät ovat toki pieniä verrattuna tehostettuun palveluasumiseen tai kotihoitoon. Ympärivuorokautista tehostettua hoivaa sai viime vuoden lopulla reilut 43 000 ikäihmistä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli reilut 105 000.
Perhehoidon kehittäminen mainitaan myös Orpon hallituksen hallitusohjelmassa.
Tutustu videolla perhekodin arkeen. Kuvassa Mikko Kuusisto, Sirkka Mäkinen, Veijo Vuorinen ja Pekka Kivi.
Moni ei ole ikinä kuullutkaan vanhusten perhehoidosta.
Perhehoitoliiton kehityspäällikkö Sanna Kosonen haluaa lisätä tietoisuutta asiasta ja kaipaa laskelmia säästöistä.
– Paljonko säästetään, jos perhehoito siirtää tai poistaa kokonaan raskaampien hoivapalveluiden tarpeita joidenkin ikäihmisten osalta? Kosonen pohtii.
Hän ihmettelee ristiriitaa: samaan aikaan kun vanhuksia on jonossa hoivaan, perhekodeissa on tyhjiä paikkoja.
Joitakin laskelmia on tehty, kertoo Pekka Kivi videolla.
THL:n Kehusmaan mukaan palvelumuotoja on vaikea verrata, koska hoidettavien avuntarve vaihtelee. Perhehoito kuitenkin vähentää kotihoidon henkilöstötarvetta ja sitä kautta lievittää kotihoidon painetta.
Alueelliset erot ovat suuret. Perhehoitoa on kehitetty joillakin alueilla aktiivisesti, mutta toisaalla se junnaa pahasti paikallaan.
Jotta perhehoidon eri muodot saataisiin kaikkien hyvinvointialueiden palveluvalikkoon ja luontevaan, arkiseen käyttöön, tarvittaisiin Kososen mukaan myös asennemuutosta – usein johtoa myöten.
– Hyvinvointialueen johdon tuella on suuri merkitys perhehoidon kehitykselle ja kasvulle, Kosonen korostaa.
Satakunnassa perhehoitajien palkkiot laskivat, kun siirryttiin hyvinvointialueille vuoden alussa.
– Kyllä se tässä maailmantilanteessa, kun inflaatio laukkaa, niin kyllä se toimintaedellytyksiin vaikuttaa. Se on näkynyt niin, että vanhoja toimivia perhekoteja on lopettanut, Kivi kertoo.
Hoitokorvauksissa on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Pitkäaikaishoidon alin palkkioluokka vaihtelee vajaasta tuhannesta eurosta yli 2 200 euroon kuukaudessa.
Uuttakin on kehitteillä.
Päivystävään perhekotiiin voisi sijoittaa vanhuksen jopa tuntien varoitusajalla. Perhekoti toimisi vanhuksen tukena esimerkiksi, kun vanhusta ollaan kotiuttamassa terveyskeskuksesta. Samalla vuodepaikkoja vapautuisi parempaan käyttöön.
Kiertävää perhehoitoa on jo kehitetty aktiivisesti joillakin hyvinvointialueilla. Perhehoitoliiton mielestä kiertävät perhehoitajat voisivat tulevaisuudessa toimia myös ns. yhteisöllisen asumisen eli hybridiasumisen asukkaiden tukena ja turvana.
Aija Dunder ja Pekka Kivi ovat toimineet perhehoitajina liki kymmenen vuotta. Kivi työskenteli aiemmin tekniikan alalla. Dunder on edelleen paitsi perhehoitaja myös taksiyrittäjä.
Miten hallitus aikoo turvata vanhusten hoidon? Katso A-studion keskustelu tästä.