Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu on kiristänyt turvatoimiaan, kun antisemitismi, eli juutalaisvastaisuus kasvaa Euroopassa.
– Koulu ei ole tehnyt ulkopuolelle suuntautuvia vierailuja. Aikaisemmin liikuntatunnit on pidetty kunnon liikuntapaikoissa. Nyt kaikki on pidetty koulun sisällä, eli emme ole poistuneet minnekään ryhmänä. Myös seurakunnan tilaisuuksia on peruttu, kertoo koulun opettaja Daniel Weintraub.
Juutalaisyhteisöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat lisääntyneet Euroopassa räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta. Vastaavaan on varauduttu myös Suomessa.
Helsingin juutalaisessa koulussa ja seurakunnassa on totuttu tiukkoihin turvajärjestelyihin. Seurakunta on jo pitkään saanut uhkaavia sähköpostiviestejä, sen julkisivua on töhritty ja portin yli on heitetty tavaroita.
Pahin uhka, jota Weintraubin mukaan pelätään, ovat yksittäisten henkilöiden tekemät väkivaltaisuudet.
– Pelkäämme ennen kaikkea yksinäisiä susia, jotka ovat siis ympäri maailmaa viimeisten 20–30 vuoden aikana olleet niitä, joita on mahdotonta ennustaa.
Weintraub on itse suomenjuutalainen ja opettaa historiaa, yhteiskuntaoppia sekä uskontoa. Hän tuntee olonsa aiempaa turvattomammaksi, vaikka kokeekin sulautuvansa kantaväestöön ulkonäkönsä puolesta.
Oppilailta Weintraub on kuullut, että osa välttää juutalaisuutensa näyttämistä julkisilla paikoilla.
– Meillä on paljon varsinkin Israel-taustaisia oppilaita ja perheitä, jotka sanovat välttävänsä esimerkiksi heprean käyttöä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Varsinkin, jos lähellä on maahanmuuttajaväestöä.
Moni oppilas on pistänyt Daavidin tähti -koruaan piiloon julkisissa paikoissa, Weintraub jatkaa.
– Tätä on ollut jo pidemmän aikaa, mutta epäilemättä se on kiihtynyt.
Juutalaisten määrä Suomessa on verrattain pieni. Heitä on noin 1500, ja merkittäviä juutalaisiin kohdistettuja väkivallantekoja ei ole toistaiseksi tapahtunut.
– Suomi on ollut edelleen, koputetaan puuta, lintukoto. Täällä ei ole tapahtunut varsinaisia väkivaltaisuuksia, ja toivon mukaan ei tapahdukaan. Tanska on lähin maa, jossa synagogaan on hyökätty.
Sotatilanne järkyttää suomenjuutalaisia
Hamasin hyökkäys on Weintraubin mukaan tuntunut juutalaisyhteisössä syvällä. Etenkin ikääntyneiden kohdalla se on herättänyt kaikuja myös menneisyyden sorrosta ja väkivallanteoista.
– Minulla on oppilaiden joukossa perheitä, jotka ovat menettäneet sukulaisia Hamasin iskuissa. Verrattuna aikaisempiin tapahtumiin tämä on tullut ihan selvästi naamalle tämä tilanne.
Israel vastasi Hamasin lokakuiseen iskuun hyökkäämällä Gazan kaistalle, jossa käydään nyt sotaa. Israelin vastahyökkäyksessä on kuollut paljon palestiinalaisia siviilejä, mikä on herättänyt kritiikkiä ja mielenosoituksia palestiinalaisten puolesta.
Valtaosa Israelin väestöstä on juutalaisia. Maan sotatoimien kritisointi on äitynyt maailmalla kaikkiin juutalaisiin kohdistuviin syytöksiin ja antisemitistisiin tekoihin. Weintraub on kuullut opettajakollegoiltaan ympäri Eurooppaa, että moni huoltaja ei uskalla enää laittaa lapsiaan juutalaisiin kouluihin.
Weintraub toivoo, että Suomen juutalainen yhteisö onnistuu säilyttämään hyvän keskusteluyhteyden Palestiinan puolesta mieltään osoittaviin tahoihin, ja että julkinen keskustelu Lähi-idän tilanteesta toisi kaikkia faktapohjaisia näkemyksiä esiin.
– Tuska jokaisesta kuolleesta siviilistä on yhteinen.
Antisemitismistä keskustellaan A-studiossa tiistaina 7.11. Katso lähetys suorana Yle TV1:ltä kello 21:00 tai myöhemmin Yle Areenasta.