Tiia Haapaniemen vauva painoi 1,5 kiloa ja selvisi – miljardilla eurolla se olisi mahdollista jopa miljoonille vauvoille

Suomalaiset tutkijat ovat olleet luomassa suosituksia, joilla voitaisiin estää vuosittain valtava määrä vauvoja syntymästä kuolleena, ennenaikaisesti tai pienikokoisena erityisesti köyhissä maissa.

Tutkija Tiia Haapaniemi seisoo Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen käytävällä.
Tutkija Tiia Haapaniemi toimii kunnianhimoisen hankkeen koordinoivana tutkijana. Uusilla suosituksilla pyritään estämään ennenaikaiset synnytykset ja vähentämään lapsikuolleisuutta. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
  • Anu Leena Hankaniemi
  • Kirsi Matson-Mäkelä

Tamperelaisella tutkijalla Tiia Haapaniemellä on harvinaisen suuri motiivi tehdä tutkimusta, jolla pyritään vähentämään ennenaikaisena syntyvien vauvojen määrää.

Perheen Otso-poika syntyi jo raskausviikolla 29. Syntyessään hän painoi vain 1,5 kiloa, mutta selvisi. Nyt Otso on innokas päiväkotilainen, joka täyttää keväällä kaksi vuotta.

– Toivoisin, että kaikki äidit ja vauvat saisivat kokea sen, mitä meidän perhe on saanut kokea, Haapaniemi sanoo.

Haapaniemi on mukana Tampereen yliopiston lastentautiopin professorin Per Ashornin johtamassa kansainvälisessä ryhmässä. Tutkijaryhmä julkaisi laajan Series on small vulnerable newborns -artikkelisarjan arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakauslehdessä toukokuussa.

Artikkelisarjassa esitetään kahdeksan äitiysneuvolan toimenpidettä, joilla voitaisiin tukea raskaana olevien naisten terveyttä etenkin matalan tulotason maissa Afrikassa ja Aasiassa.

Tutkijoiden mukaan esitetyt toimenpiteet olisivat edullisia ja helposti toteutettavia.

Lisäksi esitetään kahta toimenpidettä, jotka voivat vähentää ennenaikaisena syntyvien lasten kuolleisuutta ja muita ongelmia. Näitä ovat äidille ennen synnytystä annettava kortikosteroidihoito sekä syntyvän lapsen napanuoran katkaisun viivästyttäminen.

Artikkelien kirjoitukseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta ympäri maailman.

Tamperelaistutkijat ovat kehittäneet keinoja vähentää keskosten määrää maailmassa. Video: Zeze Digital Agency ja Kirsi Matson-Mäkelä / Yle.

Joka neljäs vauva syntyy liian aikaisin

Per Ashorn ja Tiia Haapaniemi ovat juuri tulossa Senegalista. Se on yksi maista, jossa olisi vielä paljon tehtävää.

Koko maailmassa syntyi vuonna 2020 arviolta 135 miljoonaa vauvaa elävänä. Vauvoista joka neljäs eli 35 miljoonaa syntyi ennenaikaisesti tai pienikokoisena. Valtaosa näistä vauvoista syntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vaikka nämä lapset selviäisivät aikuisiksi, heillä on selvästi muita heikommat eväät menestyä elämässä.

Tutkijat uskovat, että uusilla suosituksilla voitaisiin vähentää ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena syntyvien vauvojen osuutta noin viidenneksellä.

Suomen neuvolahoito on maailmalla arvostettua. Maailmalla neuvolatoimintaa haittaa Haapaniemen mukaan muun muassa uskomus, ettei raskautta pidä näyttää liian aikaisin. Siksi seuranta alkaa usein liian myöhään.

Aiheesta keskustellaan paikallisten ja alueellisten päättäjien kanssa Bangladeshissa, Keniassa, Senegalissa ja Perussa, jotta maissa sitouduttaisiin ratkaisemaan ongelmaa.

Senegalilaiset terveydenalan ammattihenkilöt täyttävät kaavaketta, jossa kysytään heidän mielipidettään Lancet-artikkelisarjan suosituksista raskaana olevien paremmista terveyspalveluista.
Senegalilaiset terveydenalan ammattihenkilöt olivat viime viikolla koolla Dagarissa arvioimassa, miten tehokkaita Lancet-artikkelisarjan suositukset raskaana olevien paremmista terveyspalveluista olisivat Senegalissa. Kuva: Per Ashorn, Tampereen yliopisto

1,1 miljardia dollaria vuodessa

Jos toimenpiteitä tehtäisiin erityisesti 81:ssä alhaisen tai keskitulotason maassa, sillä olisi tutkijoiden mukaan suuria vaikutuksia. Vuosittain voitaisiin estää arviolta 566 000 vauvaa syntymästä kuolleena ja 5,2 miljoonaa vauvaa syntymästä ennenaikaisesti tai pienikokoisena.

Artikkelisarjassa arvioidaan, että toimenpiteet maksaisivat noin 1,1 miljardia dollaria vuodessa.

Tällä olisi radikaali vaikutus niin yhteiskunnassa kuin yksittäisissä perheissä.

– Jos en olisi saanut hyvää neuvolapalvelua ja hyvää hoitoa, niin en olisi töissä, en olisi veronmaksaja ja meidän pieni Otso-poikamme ei olisi päiväkodissa, tutkija Tiia Haapaniemi sanoo.