Venäjän tavoitteena on vuodesta 2014 lähtien ollut ottaa Ukraina hallintaansa, sanoo varajohtaja Kristi Raik ICDS:stä eli Viron kansainvälisestä puolustustutkimuskeskuksesta.
Tuolloin Venäjä valtasi Krimin ja liitti sen laittomasti alueisiinsa. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tavoitteenaan marssittaa joukkonsa pääkaupunkiin Kiovaan.
Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa taloudellisesti ja sotilaallisesti muun muassa siksi, että Venäjä ei voittaisi sotaa tai kohdistaisi aggressiotaan muihin euroopppalaisiin valtioihin.
Ukrainan yritys valloittaa takaisin Venäjän miehittämiä alueita on kuitenkin ollut hidasta, ja Ukrainan asevoimien komentaja myönsi hiljattain Economistin haastattelussa, että sota on ”pattitilanteessa”.
Länsimaiden poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
– Keskeinen syy tilanteeseen on, että länsi on vitkutellut aseavussaan. Lännen politiikka on ollut ristiriitaista ja osin epäonnistunutta. Vaikka on satsattu paljon ja etenkin Yhdysvaltain tuki on merkittävä, niin aseapua on kuitenkin koko ajan rajoitettu, Raik sanoo.
Yhtä mieltä asiasta on kansainvälisen politiikan asiantuntija, ajatushautomo Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
– Länsi on antanut liian vähän sotilaallista tukea ja liian myöhään. Ukraina joutui aloittamaan vastahyökkäyksen ilman ilmavoimia ja ilman parhaita ohjusjärjestelmiä, sanoo Penttilä.
Kun länsi jahkaili päätöstä aseavun kanssa, Venäjä ehti rakentaa puolustuslinnoituksia, joiden läpäisy on Ukrainalle vaikeaa ellei mahdotonta.
Sekä Yhdysvallat että Euroopan Unioni ovat molemmat tukeneet kymmenillä miljardeilla Ukrainaa – Yhdysvallat maana sotilaallisesti eniten. Ja nyt luvassa on entistä suuremmat tukipaketit.
EU on luvannut noin 50 miljardin euron tukipaketin Ukrainalle. Yhdysvalloissa uusin, yli 60 miljardin dollarin tukipaketti on kuitenkin jumiutunut sisäpoliittiseen sotkuun.
Erityisesti Yhdysvaltain tuen jatkumista on pohdittu sen jälkeen kun Hamas hyökkäsi Israelin kimppuun.
– En tiedä, mikä on varmaa näinä aikoina, paitsi yksi asia. Ukrainan tuki jatkuu – ei välttämättä tuolla tasolla, mutta Ukrainan tuki jatkuu, arvioi Penttilä.
Myös Raik uskoo tuen kaikesta huolimatta jatkuvan.
– Venäjä ei ole omia tavoitteitaan muuttanut, se jatkaa sodankäyntiä. Jos sota taukoaisi, se vahvistaisi Venäjän uskoa, että se saa Ukrainan kontrolliinsa jollain tavalla. Myönnytyksien tekeminen on Ukrainalle käsittämätön ajatus.
Paine rauhan saamiseksi Ukrainaan on kasvanut
Yhdysvaltalaismedia NBC kertoi viikonloppuna, että Ukrainaa tukevat maat olisivat salassa keskustelleet Ukrainan kanssa rauhan mahdollisuuksista.
Penttilän mielestä paine rauhan aikaansaamiseksi on kasvanut.
– Syitä on kolme. Vastahyökkäys ei ole edennyt, epävarmuus Yhdysvaltain tuen tasosta on suuri ja muut kriisit vaativat Yhdysvaltain huomiota, Penttilä luettelee viitaten Lähi-idän tilanteeseen.
Hän kertoo vierailleensa hiljattain Washingtonissa ja jääneensä siihen käsitykseen, että Hamasin hyökkäys ”sotki kaikki amerikkalaisten kuviot.”
Mitä seuraavaksi voi tapahtua?
Penttilä arvioi, että esillä kannattaa pitää neljää eri skenaariota:
1. Sota eskaloituu.
2. Sota muuttuu jäätyneeksi konfliktiksi.
3. Ukraina tekee läpimurron ja saa Krimin takaisin. Tämä johtaisi Penttilän mukaan vallanvaihtoon Venäjällä.
4. Osapuolet päätyvät aselepoon.
Penttilä ei näe vaihtoehtoa, jossa länsi antaisi Ukrainan menettää itsenäisyytensä. Se olisi hänen mielestään lännelle liian suuri nöyryytys. Venäjälle se olisi voitto.
Penttilän mukaan todennäköisintä on, että painostaminen rauhaan lisääntyy, mutta samaan aikaan aseapu jatkuu ja Ukrainalle valmistetaan tietä sekä EU- että Nato-jäsenyyteen.
Aselepoon Venäjä voisi olla jossain vaiheessa valmis kahdesta syystä: Joko sen talous sakkaa niin pahasti, että sotaa ei voi jatkaa. Toinen vaihtoehto on, että Kiina pystyy taivuttamaan Venäjän siihen.
Kristi Raik pitää todennäköisenä sodan pitkittymistä. Hänen mielestään Yhdysvallat ei ole virallisesti antanut merkkejä siitä, että paine rauhaan olisi kasvanut. Keskeinen syy tähään on, että Venäjä ei ole ollut valmis neuvotteluihin.
– Venäjän aikomus on jatkaa sotaa ja maa tähtää ensi vuoden Yhdysvaltain preidentinvaaleihin, jolloin valta voi vaihtua ja Yhdysvaltain tuki Ukrainalle heikentyä tai loppua kokonaan.
Venäjän osittainenkin voitto tarkoittaisi Euroopalle turvallisuusriskejä
Kumpikaan asiantuntija ei usko Venäjän voittoon.
– Venäjä saattaisi saavuttaa osittaisen voiton, jos länsimaiden tuki Ukrainalle olennaisesti vähenee ja Ukraina joutuu tekemään johtopäätöksen, että se ei pystyisi jatkamaan sotaa, Raik sanoo.
Tilanne olisi Raikin mielestä erittäin vaarallinen ja Euroopan turvallisuusriskit ”valtavia”.
– Venäjä saattaisi tehdä tulkinnan, että länsi on niin heikko, että Venäjällä olisi houkutus testata myös Naton puolustustahtoa.
Raikin mukaan on vaikea sanoa, mitä isossa kuvassa todennäköisimmin tapahtuu.
– En näe Venäjän suurta voittoa, mutta osittaiseen voittoonkin pitää varautua. Se tarkoittaisi vuosia kestävää epävakautta ja hyvin tulehtuneita suhteita Venäjän ja lännen välillä, hän sanoo.
– Suurin kysymys on se, miten voitaisiin taata Euroopan turvallisuus, koska luottamus Venäjään olisi tuskin palautunut. Euroopan ja Naton täytyisi padota Venäjää hyvin voimakkaasti, että Venäjä ei kuvittelisi, että sillä on mahdollisuuksia uusia tällaisia aggressioita, Penttilä pohtii.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Aiheesta voi keskustella torstaihin 9. marraskuuta kello 23 saakka.
Täsmennys 8.11.klo 10.15: grafiikassa on EU-instituutioiden antama apu, lisäksi jäsenmaat ovat antaneet apua. Yhteensä apua on annettu yhteensä 131,9 miljardia euroa.