Suojaosien käyttöönotto lisäsi työttömien työskentelyä sekä teki työttömyyden aikaisesta työnteosta entistä kannattavampaa, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus.
Siinä selvitettiin miten työttömyyden aikainen työskentely on kehittynyt Suomessa 2000-luvun alusta lähtien ja miten sosiaaliturvan suojaosat ovat vaikuttaneet kehitykseen.
Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi ansaita ilman, että se vähentää etuuden määrää. Tällä hetkellä suojaosan suuruus on 300 euroa sekä työttömyys- että asumistuessa.
Hallitus haluaa poistaa suojaosan
Hallitus aikoo poistaa sekä työttömyysturvan että asumistuen suojaosan. Työttömyysturvan suojaosan poiston yhtenä tavoitteena on kannustaa työttömiä kokopäivätyöhön.
VATT:n tutkimuksen mukaan suojaosat lisäsivät työttömien satunnaista ja osa-aikaista työskentelyä, mutta eivät merkittävästi auta työllistymään kokoaikaiseksi.
– Työttömyyden aikainen työnteko lisääntyi merkittävästi, mutta vaikutus kokonaistyöllisyyteen jäi pieneksi, kertoo tiedotteessa johtava tutkija Tuomas Matikka.
Toisaalta tutkimuksessa ei havaittu, että osa-aikainen työskentely olisi vähentänyt siirtymiä kokoaikaisiin töihin. Siten Matikan mukaan suojaosan poistolla ei todennäköisesti ole suuria vaikutuksia työllistymiseen kokoaikaisesti.
2010-luvun puoliväliin saakka noin 10–12 prosenttia työttömistä työskenteli pienimuotoisesti. Kun työttömyystuen ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön vuonna 2014 ja 2015, kasvoi pienimuotoisesti työskentelevien osuus vuoteen 2020 mennessä jo 18 prosenttiin.
Poisto vaikuttaisi etenkin naisvaltaisiin aloihin
Työllistyminen oli myös kannattavaa suojaosan ansiosta. Ennen suojaosan käyttöönottoa työllistymisveroaste oli Suomessa yleisesti yli 60 prosenttia. Suojaosien käyttöönotto laski työllistymisveroasteita osa-aikaisen työskentelyn osalta monissa tapauksissa noin 20–30 prosenttiin.
Yksinkertaistettuna työllistymisveroaste tarkoittaa osuutta, jonka ihminen menettää työllistymisen tuomasta tulojen kasvusta veroina tai pienentyneinä sosiaalietuuksina.
Tutkimuksen mukaan suojaosan poisto vaikuttaisi eniten naisvaltaisiin aloihin, joissa työttömyyden aikainen työskentely on yleisintä. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto ja palvelualat.
Voit keskustella aiheesta 10.11. kello 23:een saakka.
Korjattu 9.11. klo 14.15: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lyhenne on VATT, ei VTT.