Laps hankeen hukkuu, unhoittuu… lauletaan kaikille tutussa joululaulussa Me käymme joulun viettohon, vaan hukkuuko se laps? Hyötyykö Suomen evankelis-luterilainen kirkko turismista ja Lapin kaikkien aikojen matkailusesongista?
– Seurakunnat eivät hyödy taloudellisessa mielessä matkailusta mitenkään, kirkoherra Ilari Kinnunen Rovaniemen seurakunnasta kiteyttää.
Samaa virttä veisataan myös muualla Lapissa, vaikka turistit ovat kiinnostuneet kirkoista ja kappeleista.
Helsingin seurakuntayhtymältä Lappiin siirtynyt Kolarin seurakunnan kirkkoherra Jussi Ollila sanoo, että kirkko on Helsingissä kyllä yrittänyt hyötyä matkailusta ja osin siinä myös onnistunut.
– Ihmiset maksavat mielellään Temppelinaukion kirkkoon pääsystä, koska se on bussimatkojen kohde ja kansainvälisesti tunnustettu kirkko arkkitehtuuriltaan. Nyt Helsingin seurakunnissa on havaittu, että jos johonkin muuhun kirkkoon laitetaan pääsymaksua, se saattaa herättää jopa aggressiota, että kirkkoonkin pitää maksaa, Ollila kertoo.
Pääsymaksut ovat käytössä myös Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Pulitettava summa vaihtelee sesongista riippuen 5–8 euron välillä. Kirkon tilaisuudet, kuten jumalanpalvelukset, ovat ilmaisia.
Lapin seurakunnissa ei ole mietitty pääsymaksujen asettamista.
Kristillistä joulumusiikkia ämyreistä joulupukin vieraille
Joulupukin pajakylässä Napapiirillä soi kaiuttimista Ave Maria. Kaupallisuuden keskellä on siis häivähdys hengellisyyttä. Muuten joulun kristillistä sanomaa saa pajakylästä etsiä, eikä sitä välttämättä edes löydä.
Ilari Kinnunen on kuitenkin musiikkivalinnoista mielissään. Hän ajattelee, että kaupallisen ja hengellisen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
– Turistien joukossa on varmasti väkeä, jotka eivät kaipaa kristillistä joulua, mutta on myös alkuperäisen joulun etsijöitä.
Pajakylään suunniteltiin joskus kappelia, mutta hanke on laitettu jäihin jo vuosia sitten.
– Silloin ei ollut resursseja, ja nyt ne resurssit eivät ainakaan ole lisääntyneet.
Rovaniemen kirkosta on kuitenkin jalkauduttu myös ulos, ja osaltaan turistien pyynnöstä keskustassa on nyt seimiasetelma.
– Amerikkalainen liikematkailija tosiaan ihmetteli täällä, miksi täällä joulupukkien keskellä ei näy alkuperäinen joulu ollenkaan. Aluekappalainen Topi Litendahl yhdessä muutaman yrityksen kanssa laittoi sitten tuumasta toimeen.
”Kyllä tässä tappiota taotaan – ja lujasti”
Suomessa on neljä tunturikappelia: Marian kappeli Levillä, Revontulikappeli Pyhätunturilla, Saariselän tunturikappeli sekä Ylläksen Pyhän Laurin kappeli. Ne palvelevat erityisesti turisteja.
Rahaa kappelit eivät tuota. Ollilan mukaan Kolarin seurakunta ei saa työstä rahallisesti edes sitä, mitä se siihen itse laittaa.
– Voisi sanoa, että rahoitamme toimintaa omasta halustamme ja omasta pussistamme, jotta voimme tehdä työtä matkailijoiden parissa, vaikka se tappiota takookin, Ollila sanoo.
Tosin näin sanoessaan hän lisää heti, että seurakunnan tehtävänä on palvella ihmisiä ja he haluavat palvella matkailijoita.
– Mutta kyllä tässä tappiota taotaan – ja lujasti, vaikka kirkkohallitus näitä tunturikappeleita tukeekin.
Kirkon keskusrahaston vuoden 2023 talousarviossa on kohdennettu yhteensä noin 200 000 euroa Lapin matkailijoiden ja turistien parissa tehtävälle työlle. Tämän lisäksi kolehtituotoilla työtä tuetaan vielä noin 30 000 eurolla.
Ylläksen kappelin ylläpidon vuosikustannus on yli 60 000 euroa ja kirkkohallitus avustaa työtä noin 30 000 eurolla, joten Kolarin seurakunta kustantaa kuluista itse puolet.
– Tämä raha pitää löytää sitten jostain, vaikka pitääkin muistaa, että seurakuntatoiminta ei ole voittoa tavoittelevaa, Ollila sanoo.
Tunturikappelit ovat lomalaisille tärkeitä paikkoja.
– Moni saattaa kokea meidän kappelimme juuri omaksi seurakunnakseen, vaikka se verokertymä heiltä muualle meneekin. Lomilla ja esimerkiksi jouluisin tämä on monelle juuri se paikka, jossa halutaan ehdottomasti vierailla.
Miksei kirkko ota turisteilta rahoja pois?
Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo kertoo, että kirkko rahoittaa turistityötä Suomessa ja maailmalla merkittävästi.
– Lomalla ollessaan ihmiset vierailevat kirkoissa ja osallistuvat seurakuntien tilaisuuksiin todennäköisesti aktiivisemmin kuin muulloin. Tässä mielessä matkailu lisää seurakunnille mahdollisuuksia kohdata ihmisiä.
Keskitalo sanoo, ettei kovin monella paikkakunnalla Suomessa voitaisi pääsymaksuilla tai kynttilänmyyntituloilla kattaa edes kirkon auki pitämisestä koituvia kuluja. Rahaa liikkuu kolehtien lisäksi kuitenkin myös hieman.
Kolarin seurakunnan kirkkoherra Ollila sanoo, että ihmiset haluavat rahalleen vastinetta, eivätkä pelkät valkoiset seinät ja penkit kiinnosta, vaan pitää luoda kohtaamisen ja vieraanvaraisuuden palvelupaketti.
Pientä palvelua Lapin kirkoissa onkin. Muun muassa Pyhän Laurin kappelissa Ylläksellä on kahvilatoimintaa ja Rovaniemen kirkossa sitä ollaan aloittamassa.
Kinnunen sanoo, että pieni tuotto, joka siitä tulee, menee lähetystyöhön.
– Raha menee sinne, missä on isompi tai vielä isompi hätä kuin meillä täällä.
Ollila sanoo samaa. Pienet rahat, jotka toiminnassa pyörivät eivät juuri tulopuolella näy.
Kirkko ja seurakunnat eivät ole turistien keskellä myyntimielessä, vaan kohtaamassa ihmisiä.
– Lisäksi taustalla on toivo, että kävijällä jää joku jälki sydämeen, että kannatti vierailla kirkossa, Kinnunen kertoo.