Ilmassa oli pientä jännitystä tänä syksynä ennen viimeisten ylioppilaskokeiden tulosten valmistumista. Hertta Valanta myöntää, että kahdeksan laudaturin ja yhden eximia cum laude approbaturin upea tulos ei lopulta ollut valtavan iso yllätys hänelle itselleen.
– Kyllä mä olen sillä lailla ujosti myöskin aina lukenut. Tuntuu ihan kivalta saada johdonmukainen arviointi opiskelulle.
Hän aikoo hakea kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon opiskelemaan politiikkaa ja viestintää. Toisena vaihtoehtona on Turun yliopiston poliittinen historia ja valtio-oppi.
– Haaveilen virkamiesurasta. Haluaisin joskus olla ministeriön virkamies, kertoo Valanta.
Kahdeksan laudaturia kirjoitti myös Hattulassa asuva Vilja Kortelainen, joka opiskeli Hämeenlinnassa Kaurialan lukiossa. Hänkään ei varsinaisesti yllättynyt huikeasta tuloksesta.
– Kaksi arvosanaa oli hiukan rajamailla, mutta tätä tulosta tavoittelin ja toivoin koko ajan. Tiesin, että se on mahdollista.
Kortelainen tähtää ensi syksynä yliopistoon, mutta ala ei ole vielä selvillä.
– Siitä se elämä sitten kehittyy, hän hymyilee.
Kaikki syksyn 2023 ylioppilaat löytyvät Ylen Valmistuneiden koneesta.
Osallistuva oppilas jo nuoresta lähtien
Hertta Valanta on ottanut kantaa asioihin koulussa ja sen ulkopuolella. Hän kirjoitti jo kahdeksannella luokalla mielipidepalstalle nuorten äänioikeuden puolesta.
Viime vuonna Valanta palkittiin Suomalaisessa kirjoituskilpailussa kirjoituksesta, joka käsitteli suomalaisten luontosuhdetta.
– Käsittelin muun muassa sitä, että vaikkapa suomalaisessa muinaisuskossa luonnolla oli isompi rooli kuin sillä nykyään on. Halusin peilata hakkuiden lisääntymisen ja suomalaisen sekularisoitumisen rinnakkaisia kehityskulkuja.
Sekularisoituminen tarkoittaa uskonnosta irrottautumista. Valtiollinen sekularismi on käsite, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.
Kavereiden kanssa opiskelu oli kivaa
Hertta Valanta jakoi ylioppilaskirjoitukset kolmelle eri suorituskerralle. Hän aloitti urakan syksyllä 2022 kirjoittamalla kolme ainetta. Keväällä 2023 vuorossa oli neljä ainetta ja tänä syksynä loput kaksi.
Tuore ylioppilas kehuu Lahden kaupunginkirjastoa, jossa hän vietti pitkiä päiviä lukemalla.
– Varsinkin keväällä olin siellä aika lailla aamusta iltaan. Minusta tuntui, että siellä pystyin keskittymään paremmin. Siellä voi myös opiskella kavereiden kanssa.
Yhdessä opiskelu saattaa joskus hiukan vaikeuttaa keskittymistä, mutta Valantan mielestä siitä on hyötyäkin.
– On kivaa, kun opiskelukin on sosiaalista. Voi kysyä apua. Lisäksi voi vähän jakaa omia turhautumisia ja minimoida sellaista välistressiräjähdystä.
Notkahduksia tuli molemmille vastaan
Vaikeita hetkiäkin on ollut, myöntää Hertta Valanta. Yksi oli syksyllä 2022, kun hän suoritti saksan kielen diplomia. Hän oli koulunsa ainoa oppilas, joka suoritti kyseisestä diplomista kakkos-osan.
– En koko ajan oikein ymmärtänyt itsekään, miksi sitä tein. Se söi hiukan miestä ja pisti nöyräksi, sanoo Valanta.
Vilja Kortelainen kertoo, että lukio ja ylioppilaskirjoitukset olivat pääosin kivaa aikaa. Rankkoja hetkiä osui lukion alkuvaiheeseen.
Silloin oli pitkiä päiviä ja paljon kursseja.
– Loppuaikana olen tarkoituksella ottanut vähemmän kursseja ja on ollut kevyempää. Oli mukavampaa, kun ei ollut joka päivä kahdeksasta neljään.
”Kirjoitin vain aineita, jotka kiinnostivat”
Koulumaailma saa hiukan kritiikkiä uudelta ylioppilaalta, mutta Hertta Valantaa häirinneet epäkohdat ovat osittain jo korjauslistalla.
Muun muassa yliopistoon hakiessa todistusvalinnan pisteytykset ovat Valantan mukaan menossa uusiksi. Esimerkiksi pitkän matematiikan painoarvoa lasketaan ja äidinkielen arvosanan painoarvoa nostetaan.
– Jos lähdet opiskelemaan vaikkapa ranskaa yliopistoon, niin pitkän matikan ällällä ei pitäisi olla enempää painoarvoa kuin vaikkapa ranskan ällällä.
Valanta kirjoitti lyhyen matematiikan ja sai arvosanaksi E. Jos hän olisi kirjoittanut pitkän matematiikan parhaalla arvosanalla, olisi todistusvalinnassa tietysti ropissut enemmän pisteitä.
Hän halusi kuitenkin valita yliopppilaskirjoituksiin itselleen mieluisia aineita.
– Tein sen typerän valinnan, että kirjoitin vain aineita, jotka kiinnostivat minua. Ainakin tällä tavalla säilytin tahdon elää, hän naurahtaa.
Neuvo uusille abiturienteille: älä kiirehdi
Lahtelainen Hertta Valanta antaa tulevan kevään ylioppilaille ainakin yhden neuvon.
– Älkää aloittako vielä. Aloitin lukemisen vasta lukulomalla ja se alkaa vasta penkkareiden jälkeen. Elämänilo katoaa elämästä, jos lukemisen aloittaa jo nyt.
Hattulalainen Vilja Kortelainen toteaa, että opiskelun rankkuus ei tule jonkun toisen määrittelemänä.
– Jos tahti on liikaa, voi pidentää tai vähentää kursseja, hän muistuttaa.