Rikosten teko verkossa on muuttunut aiempaa helpommaksi.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan pimeässä verkossa on nykyään sivustoja, joilta erilaisia verkkohuijauksia pystyy ostamaan omiin tarpeisiinsa ilman koodausosaamista.
Rikollisten ylläpitämät sivustot ovat madaltaneet kynnystä verkkorikolliseksi ryhtymiseen.
– Esimerkiksi tietojenkalastelu on tehty käyttäjälle helpoksi. Nykyään ei enää tarvitse olla stereotyyppinen, huppupäinen hakkeri, joka ymmärtää kaiken tietokoneista, Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen sanoo.
Lapsetkin ostavat rikollisten palveluja
Myös palvelunestohyökkäyksiä on helppo ostaa verkosta. Keskusrikospoliisin mukaan jopa alaikäiset ovat ostaneet palvelunestohyökkäyksiä häiritäkseen esimerkiksi pelialustojen tai koulun Wilma-järjestelmän toimintaa.
– Pelimaailmassa turhautunut lapsi tai nuori voi haluta estää muiden pelit, jos ei ole tullut haluttua lopputulosta. Tai jos on tulossa Wilma-viestiä, ja ei haluta että vanhemmat näkee, niin koitetaan kaataa Wilma palvelunestohyökkäyksellä, Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa kertoo.
Wilma on kaatunut ainakin kerran palvelunestohyökkäyksen takia.
Vuonna 2021 selvitettyjen verkkorikosten tekijöistä kolmannes oli alaikäisiä. Nuorimmat rikollisiin tekoihin verkossa syyllistyneet ovat olleet 7-vuotiaita.
Rauhamaan mukaan alaikäiset eivät välttämättä hahmota, missä rikoksen raja menee. Rikollisiin tekoihin syyllistyneet lapset eivät välttämättä myöskään ymmärrä tekojensa seurauksia.
– Palvelunestohyökkäyksissä vahingot voivat olla tosi isoja, Rauhamaa sanoo.
Mikko Rauhamaan mukaan on tehty tutkimuksia, joiden perusteella verkkorikoksiin syyllistyneet todennäköisesti jatkavat verkkorikosuraansa.
– Osittain syynä ovat maksettavaksi tulleet vahingonkorvaukset, joihin tarvitaan rahaa, ja verkossa tehtyjen rikosten helppous.
Rauhamaan mukaan rikollisia tekoja verkossa tehneiden lasten ja nuorten vanhemmat ovat olleet usein tietämättömiä siitä, mitä jälkikasvu on verkossa tehnyt.
– Lapsi saattaa olla tietoteknisesti äärimmäisen taidokas, koska tietokoneet, tabletit ja puhelimet tulevat nykyään mukaan jo hyvin nuorella iällä, Rauhamaa sanoo.
Kuka tahansa voi joutua uhriksi
KRP:n mukaan suomalaisiin kohdistuvia rikoksia tehdään verkossa sekä ulkomailta että Suomesta.
Kuka tahansa voi joutua verkkorikoksen uhriksi.
– Osa verkkorikoksista on jo niin taidokkaita, että esimerkiksi mobiililaitteella on melkeinpä mahdotonta huomata huijaussivuston eroa oikeaan sivustoon, Mikko Rauhamaa sanoo.
Rauhamaan mukaan tavallinen kansalainen voi suojata itseään verkkorikollisuudelta olemalla todella tarkka aina, kun jossain kysytään henkilötietoja, erityisesti jos asiaan liittyy rahansiirtoja. Omasta verkkopankista kannattaa rajoittaa tilisiirtoja esimerkiksi ulkomaille.
– Tervettä epäluuloa kannattaa harrastaa. Jos sivusto kysyy henkilötunnuksia tai täydellisiä henkilötietoja, kannattaa varmistaa, että sivuston osoite on oikea, eikä ole mennyt vaikka hakukoneen kautta sinne.
Verkkorikosten määrä on kasvanut. Samalla on kasvanut myös suomalaisilta huijattujen rahojen määrä.
Finanssiala ry:n tuoreen julkaisun mukaan vuoden 2023 tammi-kesäkuussa suomalaiset menettivät huijareille 19,8 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa.
Pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä menetyksiä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonan euron edestä. Vuotta aiemmin vastaava summa oli 6,7 miljoonaa.