Ensihoitajat vaativat lakimuutosta, joka takaisi heille saman koskemattomuuden kuin poliiseilla on.
Hätäkeskuksen tavalliseksi luokittelemalla keikalla ensihoitajilla voi olla vastassa lähes mitä vain. Esimerkiksi viime viikolla ensihoitaja otettiin panttivangiksi Pohjois-Savon Sonkajärvellä. Tänään lauantaina sairaankuljetuksen kyydissä ollut potilas varasti ambulanssin Oulussa.
– Kun menemme poliisin mukana haastavaan kohteeseen, tilanne on tavallaan selvä ja poliisi suojaa työtämme. Vaaranpaikkoja ovat ne tehtävät, joissa tavallinen rutiinireissu eskaloituu väkivaltaiseksi, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluyksikkkö Akuutin vastaava lääkäri Marko Hoikka.
Ensihoitoa tehdään pääsääntöisesti työpareina. Suojautumista harjoitellaan ja turvavälineitä on käytössä. Näiden lisäksi alalla kaivataan nyt yhteiskunnan selkeää tukea.
Kunnioitus hoitohenkilöstöä kohtaan laskenut
– Eihän sen niin pitäisi olla, että auttamaan menevä joutuu suojautumaan väkivallalta. Tätäkin arkemme silti on. Osalle asiakkaista on aivan sama, tuleeko ovesta poliisi vai hoitaja, he käyvät päälle joka tapauksessa, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Törrönen kertoo.
Poliisin koskemattomuus työtehtävissä on lain suojaama. Ensihoitajien kohdalla näin ei vieläkään ole.
– Lakimuutoksesta ja sen tarpeesta on puhuttu jo kauan. Johonkin tämä asia silti vuodesta toiseen juuttuu, vaikka kansanedustajatkin asiaa puoltavat, Törrönen harmittelee.
Törrönen painottaa, että suurin osa asiakkaista on asiallisesti käyttäytyviä kansalaisia. Ikäihmiset usein jopa pahoittelevat, että ovat joutuneet vaivaamaan ensihoidon väkeä luokseen.
– Selvästi on kuitenkin näkyvissä, että on myös heitä, joilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta hoitohenkilöstöä kohtaan. Ikävä kyllä heidän määränsä näyttää kasvavan, Törrönen kertoo.
Ensihoitajat toivovat päättäjien osoittavan lakimuutoksella, ettei hoitajan häiriköinti ole pikkujuttu.
– Jos meillä olisi sama virkamiehen status kuin poliiseilla, se olisi painava viesti erityisesti heille, jotka suunnitelmallisesti pyrkivät uhkaamaan hoitohenkilöstöä. Uhkailija, päällekävijä ja lyöjä miettisi varmasti toimintaansa kaksikin kertaa, Törrönen painottaa.
Sekakäyttöä ja kosteita eläkevuosia
Ensihoidon arjessa vastassa on tavallisten hoitotilanteiden lisäksi esimerkiksi päihteiden sekakäyttöä ja mielenterveysongelmia. Myös kosteaksi luisuneita eläkevuosia viettää yhä useampi.
– Asiakkaiden arjessa näkyy paitsi turvattomuus, myös varattomuus. Kova hintojen nousu osuu niin eläkeläisen kuin pienituloisen työssäkävijänkin kukkaroon pahasti, samoin lääkeiden kallistuminen. Myös hoitoon pääsy on vaikeutunut palveluiden siirtyessä yhä kauemmas, Törrönen kertoo.
Törrönen kantaa huolta myös kotipalvelun työntekijöistä. Suurin osa heistä tekee edelleen kotikäyntejä yksin.